Finlandialla palkitun tietokirjailijan Mari Mannisen uusin teos ruotii hyväntekeväisyyttä. Tietoa aiheesta kaivataan lisää, sillä joskus hyvääkin tarkoittava auttaja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vuosien varrella historiallisten keitaiden näivettymistä on pyritty estämään myös Suomen kehitysyhteistyövaroin. Paikallisten keskuudessa toimet saavat ristiriitaisen vastaanoton.
African Care ry:n Nur Mohamud työskentelee sen eteen, että mahdollisimman monen somalialaisen naisen synnytys olisi turvallinen.
Kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola toivoo päättäjiltä vahvaa viestiä siitä, että järjestöjen työn edellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.
Miksi niin monet maat ja maanosat puuhaavat nyt Afrikka-strategioita?
Koronaviruspandemia näytti, miksi valtion tärkeitä peruspalveluita ei pidä jättää sijoittajien mielenliikkeiden varaan.
Kysyimme neljältä kehitysjärjestöltä, UNICEF Suomelta, Kirkon ulkomaanavulta, Suomen Pakolaisavulta sekä Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöltä, miten ne työskentelevät koronavirusta vastaan.
Kirkon Ulkomaanavun Carita Cruz uskoo, että koulutuksella voidaan muuttaa yksilöitä ja maailmaa.
Tarina kehitysmaissa avustustyötä tekevästä valkoisesta pelastajasta on yhä suosittu aihe mediassa. Oikeasti vapaaehtoisturismi tukee harvoin kestävää kehitystä, kirjoittaa tohtorikoulutettava Martta Kaskinen AntroBlogin uutiskommentissa.
Kehitysministeri Ville Skinnari, 45, sanoo että kehityspolitiikka kaipaa pelinrakentajia ja maalintekijöitä, ei taklaajia.
