Voi olla, että maapallon syvenevä kriisi pakottaa meitä muuttamaan käsityksiämme läheisistä suhteista innovatiivisempaan suuntaan, perhetutkija ja sosiaalipsykologi Vaula Tuomaala kirjoittaa.
Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring yrittää saada yhteiskunnan huomioimaan perheiden monet muodot. Hän uskoo, että perheiden monimuotoisuuden tunnistaminen palvelee myös heteroydinperheitä.
Sielunsiskot Marjaana Toiviainen ja Anca Encahe jakavat saman ihmiskuvan ja näkemyksen siitä, että yhteiskunta muuttuu paitsi rakenteita muuttamalla, myös ihmisiä kohtaamalla.
Perinteisesti romanitytöt ja -naiset ovat pysyneet kotiaskareiden ja lasten parissa. Nyt feministinen E-romnja-järjestö tukee naisia parantamaan itse elämänlaatuaan ja murtamaan vanhoja rooleja.
Tasa-arvo on paikallinen, kansallinen ja globaali kysymys. Muutos toteutuu kaikkialla maailmassa parhaiten, jos se lähtee kansalaisista itsestään, kirjoittaa vapaa toimittaja ja kirjailija Eveliina Talvitie.
Lähi-idässä miehillä on naisia suuremmat vapaudet, mutta myös kova vastuu perheen toimeentulosta. Näin ei kuitenkaan välttämättä jatku enää kauan.
Kiintiöjärjestelmät ovat siivittäneet naisten nousua politiikassa.
Pienten lasten hoitovastuu kasautuu naisille, kun isien osuus perhevapaista jää alle kymmeneen prosenttiin. Myös miehet kuitenkin hyötyisivät perhevapaiden tasaisemmasta jakautumisesta, kirjoittaa kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar.
Maailma on täynnä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta ajaa naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Siksi niiden, jotka siihen pystyvät, on toimittava, kirjoittaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.
Virossa on Euroopan unionin suurin miesten ja naisten välinen palkkaero ja vaiettu parisuhdeväkivaltaongelma. Silti moni virolaisnainen kokee elävänsä jo tasa-arvoisessa maassa eikä halua leimautua feministiksi.
