Oma maa presidentillä, muu maa sijoittajilla, kansa kohta maattomana
Vuonna 1995 parlamentissa hyväksytetyn maalain turvin presidentti Frederick Chiluba voi Sambiassa ottaa maan haltuunsa ja antaa sen sijoittajalle 99 vuoden vuokrasopimuksella. Lakia läpiajettaessa vuosina 1994-95 päälliköiden ja pienviljelijöiden mielipiteitä ei paljoakaan huomioitu.
Nykyinen maalaki poistaa aiemmin päälliköille kuuluneen maan vapaan hallinta- ja jako-oikeuden. Uusi laki sallii perinteisten päälliköiden ainoastaan antaa neuvoja hallituksen keskittyessä maan jakamiseen. Aikaisempien maalakien aikana peräti 90 prosenttia Sambian maista oli päälliköiden kontrolloimia reservialueita, joista he saattoivat jakaa tiluksia jokaisen paikkakunnan traditioiden ja tapojen mukaan. Tällöin myös heimojen matri- tai patrilineaarisuus tuli huomioitua. Nykyisin näitä alueita käsitellään niin kuin niillä ei olisi omistajaa. Niitä voidaan luovuttaa sijoittajille, vaikka ne olisivat asutettujakin.
Sambiassa on siis tätä nykyä mahdoton omistaa maata ilman presidentin lupaa, laillista luovutusasiakirjaa ja rahaa. Presidentille on uskottu hallinto- ja johtamisvalta, jota hän käyttää maakomissaarin välityksellä. Presidentillä on myös oikeus ottaa maa haltuunsa, jos maa-alueen haltija on laiminlyönyt sen kehittämisen kahden vuoden ajan.
Sambialaisia maanviljelijöitä on potkittu pois maatiloiltaan, joita he ovat asuttaneet useiden sukupolvien ajan. Näin tehdään tilaa uusille sijoittajille, jotka ovat enimmäkseen Etelä-Afrikasta tulleita maanviljelijöitä.
Luoteis-Provinssissa sijaitseva Mwinilungan alue on yksi esimerkki hallituksen jatkuvasta sijoittajien suosimisesta syntyperäisten kustannuksella: 2 000 viljelijää häädettiin mailtaan, koska heidän asuttamansa 9 000 hehtaarin maa-alue kuului kolmelle sijoittajalle. Kabwen lähiseudulla 40 perhetta taas sai häädön, koska heidän asuttamansa maan omistaja halusi muuttaa maa-alueelle. Vastaavasti Chomassa sijoittaja karkoitti 100 kyläläistä maalta, jota nämä olivat asuttaneet 1920-luvulta lähtien.
Kaiken takana salajuoni
Zambia Civic Education Associationin puheenjohtaja Lucy Sichone on ollut näkyvästi esillä yllyttämässä ihmisiä olemaan hyväksymättä maalakia. Sichone on kehoittanut kylien asukkaita taistelemaan maauudistuksia vastaan.
– Jos laki ei puolusta ihmisten oikeuksia maahan, joka on ollut heidän hallussaan heidän syntymästään saakka monien sukupolvien ajan, ihmisten täytyy muodostaa ”armeijoita”, jotta he voisivat itse puolustaa oikeuksiaan, Sichone sanoo.
Sichonen järjestö antaa laillista apua sekä kiertää maaseudulla kertomassa ihmisille heidän oikeuksistaan sambialaisessa yhteiskunnassa.
Sichone väittää, etta maalaki on Sambian hallituksen, Maailmanpankin ja Etelä-Afrikan juoni, jonka tarkoituksena on jälleenasuttaa ne valkoiset eteläafrikkalaiset farmarit, jotka pakkosiirrettiin Etelä-Afrikassa tiloiltaan silloisen hallituksenvaihdon yhteydessä. Suunnitelma sopii mainiosti Sambian hallitukselle, jonka strategiana on nostaa Sambia köyhyydestä avaamalla rajat ja pellot ulkomaisille sijoittajille.
Sichonen mukaan maalaki johtaa maattoman, kiertolaisina kulkevan ihmisryhmän muodostumiseen sekä mahdollistaa ulkomaisten sijoittajien kolonialistisen otteen maahan ja sen asukkaisiin. Korruptiota ja maa-alueilla keinottelua on myös hänen mukaansa odotettavissa.
Surullisimpana asiana Sichone nostaa esille maalain sosiaaliset seuraukset: Ihmisten siirtämisen heille pyhiltä mailta, jonne on haudatttu esi-isiä ja rakkaita sukulaisia. Päälliköiden perinteinen valta on myös maauudistuksen takia horjunut.
Samanaikaisesti, kun Sambian hallitus pysyy ilmeisen järkkymättömästi lakinsa takana, on alkanut esiintyä vakivaltaisia purkauksia. On väitetty, että hallituksen kätyrit ovat puolustaneet erästä uudisasukasta Chomassa polttamalla kylien irtaimistoa ja 35 taloa. Väitetään, että kyläläisiä olisi myös pahoinpidelty, heidän maissipeltojaan tuhottu ja omaisuuttaan varastettu.
Sichonen mukaan kaikkien ruohonjuuritasolla työskentelevien kansalaisjärjestöjen tulisi nyt olla maastaan kamppailevien maanviljelijöiden rinnalla. Sambiassa muuan muassa Catholic Commission for Justice and Peace sekä Afronet ovat tutkineet maalain vaikutuksia Sambian kansaan.
Elias Chitenje on sambialainen toimittaja.