Räjähdysaltis yhdistelmä

Teksti: Timo Saari

TalousGlobalisaatioKauppaAasiaKaakkois-AasiaIndonesia

Syvenevä talouskriisi ja sairaalloinen yksinvaltias hamuamassa seitsemättä valtakautta. Siinä yhdistelmä, joka lopulta voi murtaa Indonesian köyhien kärsivällisyyden ja saada pelon väistymään.

Kuivuus, metsäpalot, veriset mellakat, talousromahdus ja sairasteleva presidentti. Viime vuosi ei olisi voinut olla paljon katastrofaalisempi Aasian tiikeritalouksien joukkoon pyrkivälle maalle. Maailman neljänneksi väkirikkain valtio, 200 miljoonan asukkaan Indonesia on tullut kehityksensä tienristeykseen.

Maata yli kolme vuosikymmentä johtanut 76-vuotias presidentti Suharto on Indonesian lehdissä saanut lempinimen Bapak Pempangunan, Kehityksen Isä. Myös Hymyileväksi Kenraaliksi kutsuttu yksinvaltias on nyt saanut nähdä vuosien työn törmäävän Kaakkois-Aasiaa riepottelevaan talouskriisiin.

Suharton aika on merkinnyt yli 13 000 saaren ja lähes 400 kielen mosaiikkivaltiolle vauhdikasta modernisoitumista. Lähes koko Suharton 32-vuotisen valtakauden Indonesian talous on kasvanut 6--8 prosentin vuosivauhdilla. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana maan henkeä kohden laskettu vuosittainen bruttokansantuote on 15-kertaistunut rutiköyhien maiden 70 dollarista alemman keskitulon maiden 1 200 dollariin.

Talouskehitys on luonut maassa aiemmin tuntemattoman suhteellisen vauraan keskiluokan, johon kuuluu noin 14--18 miljoonaa henkeä. Heidän elämäntapaansa kuuluvat itsestäänselvyyksinä väritelevisiot, jääkaapit, moottoripyörät ja autot.

Samalla köyhien ja hyvin toimeentulevien välinen kuilu on tullut kaikille näkyväksi.

-- Köyhät valittavat, ei koska he köyhtyisivät, vaan koska rikkaat rikastuvat nopeammin, arvioi Dewi Fortuna Anwar Indonesian tiedotus- ja kehitystutkimuksen laitokselta.

-- Räikeä epätasa-arvo saa ihmiset tyytymättömiksi. Tulonjako ei yksinkertaisesti ole oikeudenmukainen.

Tilanne kuin ennen Sukarnon kaatumista

Monien tarkkailijoiden mielestä Indonesien tilanne muistuttaa vuotta 1965, jolloin maan ainoa toinen itsenäisyyden ajan johtaja Ahmed Sukarno syrjäytettiin. Tuolloin inflaatio raivosi 500--1 000 prosentin vuosivauhdilla, kansa oli tyytymätön riisin hinnan jatkuviin korotuksiin, eikä heikentynyt Sukarno kyennyt pitämään vallan ohjaksia käsissään. Nyt puolestaan Indonesian valuutan rupian arvo on laskenut 75 prosenttia, pahasti velkaantunut maa on joutunut Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n saneeraukseen ja Suharton heikkenevä terveys on nostanut bahasan kielisen sanan suksesi, seuraaja, kaikkien huulille.

Indonesian kriisin syvyyttä kärjistää se, että sillä on kannettavanaan kehitysmaiden suurin ulkomaanvelka. Nyt tuon 133 miljardin dollarin velan takaisinmaksuun tarvitaan kolminkertainen määrä rupioita kuin vielä toukokuussa ennen valuuttaromahdusta. Yli puolet veloista, noin 70 miljardia dollaria, rasittaa yksityistä sektoria, joten Indonesiassa on edessä vääjäämätön konkurssien kierre.

IMF:n kanssa lokakuussa neuvoteltu tukipaketti, joka sisältää 23 miljardia dollaria apuna ja 15 miljardia dollaria uusina lainoina, ei ole vakuuttanut kansainvälisiä lainanantajia. Joulukuun lopulla kansainvälinen luokituslaitos Moody`s pudotti Indonesian luottokelpoisuuden yhdessä Etelä-Korean ja Thaimaan kanssa B-luokkaan eli selväkielellä sanottuna roskasarjaan. Tämä merkitsee velkakierrettä: kohoavia korkoja uusille lainoille, joita joudutaan enenevästi ottamaan vain vanhojen velkojen takaisinmaksuun.

Indonesian köyhille IMF-sopimus merkitsee kylmää suihkua. Kaikkien muiden elintarvikkeiden paitsi riisin markkinat avataan kilpailulle, lämmitysöljyn tukiaiset poistetaan ja arvonlisäveroa korotetaan. Jakartan asukkaiden vitsailu asumisesta "IMF:n tasavallan pääkaupungissa" voi nopeasti vaihtua kauppojen ryöstelyksi ja mellakoinniksi, kun tuontitavaroiden hinnankorotukset astuvat voimaan.

Suharton sukulaiset saaliinjaolla

Korruptio on pitkään ollut ohittamaton osa indonesialaista liiketoimintaa ja politiikkaa. Talouskriisin myötä se on noussut näkyvästi julkisuuteen. Jo 1970-luvulla Tien Suharto, presidentin edesmennyt vaimo, sai lempinimen Mrs. Ten Percent, rouva kymmenen prosenttia.

Suharton perheen talouslonkerot näkyvät selvästi esimerkiksi Indonesian läpimädässä pankkijärjestelmässä. Maan keskuspankki arvioi heti kriisin alussa, että olisi viisainta nopeasti lakkauttaa tai yhdistää ainakin 70 maan 239 pankista. Kun hallitus lopulta ryhtyi toimiin ja lakkautti 16 pankkia luottoriskien vuoksi, raivostuivat pankkien omistajiin kuuluneet presidentin sukulaiset.

Suharton velipuoli Probosutedjo kieltäytyi sulkemasta omistamaansa Jakarta-pankkia ja uhkasi haastaa hallituksen oikeuteen. Suharton tytär Siti Hediati Prabowo tyytyi hiljaisuuteen hallituksen sulkiessa hänen Teollisuuspankkinsa. Suharton esikoispojan Sigitin Utama-pankki onnistui välttämään lakkauttamisen saatuaan viime hetken pääomalainan. Vanhin tytär Siti Hardianti Rukmana, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Tutut, joutui puolestaan turvautumaan Suharton pitkäaikaisen liittolaisen, kiinalaisen pohatan Liem Sie Liongin lainaan hallitsemamansa Yama-pankin pelastamiseksi.

Suharton poika Bambang Trihatmodjo puolestaan väitti omistamansa Andromeda-pankin sulkemisen olevan poliittista peliä. Hän ei kuitenkaan voinut kiistää julkisuuteen tulleita tietoja, että yli 20 prosenttia pankin lainoista oli Indonesian lain vastaisesti kanavoitu pankin omistajien hallitsemille yhtiöille.

Andromeda-pankin lakkauttamisen jälkeen Bambang joutuu etsimään lohtua muun muassa omistamistaan Mercedes Benzin, Fordin ja Nissanin edustuksista, lentoyhtiöstä, televiestinnän yritysryppäästä ja omasta televisiokanavasta. Jälkimmäinen luonnollisesti julkisti näyttävästi uutislähetyksessään omistajansa ihmettelyn kohun keskellä: "Mitä vikaa on siinä, että presidentin lapset tekevät bisnestä?"

Juttu jatkuu > > >


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!