Häränpyllyä pommilla

Teksti: Juha Rekola

LyhyetIhmisoikeudetAasiaEtelä-AasiaIntiaKeski-AasiaPakistanAmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallat

Vanhanaikaiseen varustelukierteeseen väistämättä johtavat ydinkokeet ovat tehneet Intiasta de facto ydinasevaltion. Kuka kuvittelee Etelä-Aasian olevan nyt turvallisempi paikka elää kuin pari kuukautta sitten?

Intian toukokuinen ydinkoe oli pikemminkin sisä- kuin ulkopoliittinen pommi. Siitähän muu maailma ei juurikaan ehtinyt toipua, kun Pakistan jo seurasi näyttävästi perässä. Kun Yhdysvaltain ulkoministeriö haukkui CIA:n, joka ei ollut kyennyt vakoilemaan tapahtumia tietoonsa etukäteen, maan entinen Intian-lähettiläs kommentoi, että viime kevättalven vaalit voittanut BJP-puoluehan ilmoitti siitä itse, selväsanaisesti vaalikampanjassaan. Olisitte kuunnelleet.

Intian hataraa hallitusta johtava oikeistolainen populistipuolue BJP (Bharatiya Janata Party -- Intian kansanpuolue) ei ole kaihtanut tulella leikkimistä aikaisemminkaan. Samaisen puolueen valtapoliittiset ja taktiset tavoitteet oikeuttivat heidät 1990-luvun alussa nostattamaan hindulaisen herätysliikkeen väkivaltaisiin muslimien vastaisiin mellakoihin joissa tuhannet tavalliset intialaiset menettivät henkensä. Nyt ydinpommi. Miksi?

-- Alunperin BJP ajoitti lupaamansa ydinkokeen osumaan etukäteen lyhytikäiseksi ennustetun hallituksensa ensimmäistä luottamuslauseäänestystä edeltävään päivään, kertoo Kumppanille lehtemme sivuilta tuttu toimittaja P.Sainath.

-- BJP laski kylmästi pönkittävänsä horjuvaa poliittista valtaansa. Presidentti aikaisti äänestystä, mutta ydinkoetta ei saatu vauhditettua.

Valheellista itsetunnon pönkitystä

Pommia on Intiassa perusteltu kolmella argumentilla: Se on vastaus turvallisuusongelmaan, se osoittaa mihin intialaiset tiedemiehet pystyvät ja se kuulemma lisää Intian arvostusta maailmalla.

-- Intian arvostus maailmalla oli aivan toista luokkaa Gandhin ja Nehrun aikana, kun meillä oli moraalista auktoriteettiä. Tämä ydinkoe muuttaa meidät diplomaattisesta ja moraalisesta supervallasta viidennen luokan ydinasevallaksi, kommentoi Sainath.

-- Mitä tiedemiesten kykyihin tulee, ydinase on teknisestikin aivan liian helppo tapa yrittää pönkittää itsetuntoa. On uskomatonta, että ensin myydään intialaisten tiedemiesten todellinen osaaminen Gatt--WTO -sopimuksilla, ja sitten yritetään pelastaa maine sellaisella vempeleellä, jonka kokoamisohjeet löytyvät Internetistä, paheksuu Sainath.

Turvallisuuspoliittinen argumentti ei Sainathin mielestä kestä sekään.

-- Emme me Pakistania vastaan tarvitse ydinasetta, pommikoneet riittävät jos tarve tulee. Ydinasetta voi joku teoriassa kuvitella tarvitsevansa Kiinaa vastaan, mutta silloin niitä tarvitaankin jo hirmuinen määrä!

-- Tässä ovat käytössä jo kauan sitten vanhentuneet kylmän sodan ja kauhun tasapainon loogiset perustelut. Argumentit ovat niin vanhoja, että olin jo melkein unohtanut vastaukset, Sainath kauhistelee.

Kokeen kautta ydinsulkusopijaksi

Sainathin mukaan ydinkoe-euforiaa on myös Intian tiedotusvälineissä liitoiteltu.

-- Hurmoksellista yksimielisyyttä ei ole, kokeita on myös kritisoitu heti alusta asti, vaikka paineet ovat kovat. Mielipidetiedustelukin on aiheesta tehty, mutta ensi kertaa Intian historiassa kansan mielipidettä kartoitettiin ainoastaan puhelimitse. Sehän jo automaattisesti valikoi kansan enemmistön pois otannasta! Intiassa kun on vain yksi puhelinlinja sataa asukasta kohden.

Sainath korostaa, että monien muiden mukana hän tuomitsee ydinkokeen jyrkästi, mutta samalla kieltäytyy intialaisesta näkökulmasta myös painostuksesta.

-- En voi tukea hallitusta, joka tekee ydinkokeen, mutta en suostu myöskään tukemaan hallitusta joka allekirjoittaa diskriminoivia sopimuksia -- ja ydinsulkusopimus on sellainen.

-- Intialla on yli 20 vuotta ollut kyky tehdä nämä ydinkokeet, mutta me olemme yksipuolisella päätöksellä pidättäytyneet niistä -- ja ansainneet siten maailman kunnioituksen. Me olemme samalla vastustaneet ydinsulkusopimusta, koska se on diskriminoiva sopimus, jolla ydinasevaltiot vaativat maailmaa tunnustamaan että vain niillä on oikeus ydinaseeseen eikä kenelläkään muulla. Tämä periaatteellinen kanta on ollut mahdollinen juuri sen ansiosta, että Intia on pidättäytynyt ydinkokeesta.

Nyt Intia on julistautunut ydinasevallaksi ja kohta varmaan allekirjoittaa ydinsulkusopimuksenkin, siinä ydinasevaltion roolissa jonka on itse aikaisemmin ydinaseettomana tuominnut. Logiikka ja moraali heittävät häränpyllyä, varustelukierre näyttää väistämättömältä. Mistä hyvästä?

Pääministeri on väliaikaisesti lisännyt kannatustaan.

Juha Rekola


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!