Hallitus mitätöi periaatepäätöksensä: Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu on kupla

Teksti: Juha Rekola

LyhyetHallintoKehitysyhteistyöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Olipa kerran Suomen Tasavallassa viisas ja oikeamielinen hallitus, joka kaukonäköisesti sitoutui nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa takaisin YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja asetti konkreettiseksi välitavoitteekseen 0,4 prosentin tason vuonna 2000.

Sen pituinen se. Siitä lähtien kehitysyhteistyön bktl-osuus on itse asiassa laskenut. Ensi vuoden budjetti - tämän hallituksen viimeinen - ei jätä sijaa jossittelulle. Sen pintapuolinenkin lukeminen kertoo, että Lipposen hallitus on mitätöinyt oman periaatepäätöksensä.

Kehitysyhteistyön laskennallinen kokonaisumma on ensi vuoden budjetissa 2,363 miljardia markkaa, eli 140 miljoonaa kuluvan vuoden vastaavaa budjettilukua suurempi. Hallitus sanoo, että se vastaa tämänvuotista 0,34 prosentin bktl-osuutta. Sen näkee parin vuoden kuluttua, sillä nämä budjetin ennustukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet ylimitoitetuiksi.

Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön?

Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus kokonaissummasta kasvaa 64,9 miljoonaan markkaan, muu nousu johtuu laskennallisten menojen kasvusta ja kaupallis-teollisen yhteistyön 20 miljoonan markan erän sisällyttämisestä kehitysyhteistyöbudjettiin. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tulee budjetissa lisää rahaa neljään eri toimintoon.

Tuki kansalaisjärjestöille kasvaa 20 miljoonalla markalla, mikä pitää tämän tuen hallituksen periaatepäätöksen edellyttämällä vähintään 10 prosentin tasolla.

Kehitysmaihin suuntautuvan viennin edistämiseen tarkoitettu yrityksille myönnettävä korkotuki kääntyy myös viiden miljoonan lisäyksellä uudestaan nousuun. Korkotuki nousee lähelle 8 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, vaikka hallitus 1996 otti tavoitteekseen tämän "epäterveen ja kilpailua väärentävän tukimuodon" pudottamisen lähemmäs OECD-maiden keskimääräistä 4-6 prosenttia.

Humanitaarinen apu nousee 30 miljoonalla. Kasvuosuus mennee kuitenkin kokonaisuudessaan hallituksen vasta päättämän uuden kolmivuotisen miinanraivausprojektin kuluihin eli kohuttuihin Raisuihin.

EU:n kehitysrahasto syö muuta yhteistyötä

Monenkeskinen yhteistyö kasvaa vajaalla 50 miljoonalla markalla, mutta siitä 110 miljoonaa menee nyt ensimmäistä kertaa Suomen osuuteen Euroopan kehitysrahastosta. Maksuosuudet EU:n kehitysyhteistyöbudjetista eivät ole varsinaisessa kehitysyhteistyössä. Eduskunta on ottanut selkeän kannan, jonka mukaan EU:n kehitysyhteistyötä ei tule rahoittaa muun varsinaisen kehitysyhteistyön kustannuksella. Tätä Lipposen hallitus kuitenkin nyt esittää, kun Euroopan kehitysrahasto syö muuta varsinaista kehitysyhteistyötä 110 miljoonalla markalla. Sen seurauksena YK:n ja ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta kanavoituva monenkeskinen yhteistyö siis laskee yli 50 miljoonalla markalla. Budjettiperusteluissa ei sanota, mihin tämä leikkaus kohdistetaan.

Lisäksi tässä budjettiesityksessä jatkuu edelleen laskennallinen pakolaiskupla. Kyseessä on ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön välinen "tulkintaerimielisyys" siitä, mitä pakolaismenoja voidaan laskea kehitysyhteistyövaroiksi. Näin on vuosien ajan nostettu bktl-ennustetta keinotekoisesti ja saatu budjetti helpommin hyväksyttyä. Yksin tällä tempulla siirrettiin 64 miljoonaa markkaa kehitysyhteistyöstä valtiovarainministeriön pohjattomaan säkkiin vuonna 1997.

Voidaanko siis väittää Suomen kehitysyhteistyön kasvavan ensi vuonna? Euroopan kehitysrahaston osuus yksin on 110 miljoonaa markkaa eikä 65 miljoonan kasvu sitä korvaa. Erotus 45 miljoonaa markkaa jää kattamatta. Tämä esityshän merkitsee varsinaisen kehitysyhteistyön pienenemistä vuonna 1999.

Enää ei yritetäkään ylös katuojasta?

Paitsi numeroissa, hallitus näyttää kumonneen oman periaatepäätöksensä myös poliittisesti. Vielä tänä vuonna budjetin selvitysosassa muistutetaan 0,4 prosentin välitavoitteesta ja pidetään pitkällä aikavälillä kiinni myös 0,7 prosentin bktl-tason saavuttamisesta. Ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole viittaustakaan näihin tavoitteisiin.

Onhan se tietenkin rehellistä. Mutta jos kehitysyhteistyön määrällisten tavoitteiden aikaisempien sitoumusten poisto budjettitekstistä on tietoinen päätös, se on myös suorasanainen tunnustus tämän hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan aatteellisesta vararikosta ja antautumisesta.

Tämän on saanut aikaan suomalaisen kehitysyhteistyön perinteisistä puolustajista koostuva vahva hallitus, huikean nousukauden keskellä. Mielelläni kuulisin uskottavan selityksen siihen, miksi näin on käynyt.

Vai onko tämä nyt sitten se kuuluisa surullinen ja uskomaton tarina siitä, mihin hyvillä papereilla päällystetty tie saattaakaan johtaa... Pohdittavaksi kansalaisille ja heidän järjestöilleen. Opetukseksi kansalle ja sen seuraaville edustajille.

Juha Rekola


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!