Kesko ottaa lapsityöongelman tosissaan

Teksti: Juhani Artto

IhmisoikeudetTyöGlobalisaatioKauppaYhtiötLapset ja nuorisoEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kesko on Suomen suurin kehitysmaatuoja. Se tuo Suomen markkinoille kymmenien kehitysmaiden tuotteita vuosittain yli miljardin markan arvosta. Onko valikoimassa lapsityöllä valmistettuja tuotteita?

Vielä joitakin vuosia sitten Keskon johto olisi pitänyt kysymystä lapsityövoiman käytöstä kiusallisena tai ohittanut sen toteamalla, että kaukana Suomesta toimivien pitkien tuotantoketjujen valvonta on mahdotonta.

Tänään on toisin. Kesko on liittynyt siihen - toistaiseksi vielä harvalukuiseen - yritysten joukkoon, joka suhtautuu lapsityöongelmaan vakavasti ja koettaa rakentaa pitävän järjestelmän valvomaan omia tavarantoimittajiaan. Yhtymä on päässyt työssä hyvään alkuun. Uskottavaksi sen tekee ennen muuta Keskon valmius puhua myös valvontajärjestelmänsä aukoista.

Toimivan järjestelmän luominen on mittava prosessi. Keskon tuotevalikoimassa on 130 000 nimikettä: 10 000 elintarviketta, 50 000 käyttötavaraa sekä 70 000 rauta- ja maatalouskaupan tuotetta. Koti- ja ulkomaisia tavarantoimittajia yhtymällä on tuhansia.

Ostotoiminnan eettisiä ohjeita ja valvontajärjestelmää kehittää suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiva järjestöjohtaja Jouko Kuisma.

Hedelmien maailmankaupassa monta porrasta

Markkamääräisesti Keskon kehitysmaatuonnin tärkeimmät tuoteryhmät ovat hedelmät ja kahvi. Niiden tuotantoketjujen valvontajärjestelmät ovat vaikeasti luotavissa ja vielä pahasti reikäisiä.

Euroopan ulkopuoliset hedelmäostonsa Kesko hoitaa Göteborgissa päämajaansa pitävän Viking Fruitin kautta. Se on Keskon, Ruotsin ICA:n sekä Norjan Hakon-gruppenin yhteisosto-organisaatio. "Käytännössä se pyörii keskolaisten ja icalaisten ostajien voimin", Kuisma kertoo.

Kaupankäynnin moniportaisuutta kuvastaa hyvin vaikkapa Chilen päärynöiden reitti Suomeen. "Niitä kasvattavat sekä pakkaajat omissa hedelmätarhoissaan että yksityiset perhetilalliset, jotka myyvät satonsa pakkaajille. Pakkaaja myy päärynät laivaajalle, jolla voi olla omiakin pakkaamoja. Viking Fruit ostaa hedelmät laivaajilta, joista moni on suuri monikansallinen yritys."

"Viking Fruit asioi yleensä vain kaikkialle Eurooppaan myyvien suurten toimijoiden kanssa." Koska niillä on runsaasti muitakin vaativia asiakkaita, keskolaiset uskovat, että ne toimivat eettisesti mallikelpoisesti.

Banaanien tuotannon valvonta on yksinkertaisempaa kuin monen muun hedelmän, koska suuret monikansalliset yhtiöt hallitsevat banaanien vientituotantoa. Suomalaisille tutuin Chiquita on Kuisman mukaan ilmoittanut palkkaavansa vakituisiin työsuhteisiin vain 18 vuotta täyttäneitä ja kausityöhön 15 vuotta täyttäneitä.

Kahviviljelmien valvonta vähäistä

Kahvia Keskon paahtimo ostaa sekä kauppahuoneilta että suoraviejiltä. Molemmat myyjätahot ovat kaukana kahviviljelmiltä, joilla monessa maassa käytetään lapsityövoimaa.

"Kahvin raaka-aineketju on niin monimutkainen, että lapsityövoiman käyttöä kahvitiloilla on Keskosta käsin jokseenkin mahdotonta valvoa", Kuisma toteaa.

Keskon kahvintoimittajiin kuuluva yhdysvaltalainen kauppahuone Cargill on määritellyt itselleen eettiset periaatteet, mutta Cargillkin on kaukana itse kahvitiloilta, joille valvonnan tulisi ulottua. Pakattujen elintarvikkeiden laadunvalvonnasta Keskossa vastaa tuotetutkimusyksikkö. "Tuotetutkimusyksikkö tarkastaa itse tavarantoimittajayritysten ympäristövaikutukset ja toimintatavat, mihin sisältyvät myös lapsityötä koskevat kysymykset", Kuisma toteaa.

Sono Centra valvoo Kaukoidässä

Kaukoidän vaatetuonnissaan Kesko on käyttänyt pari vuotta saksalaisomisteisen Sono Centran palveluja.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee Hongkongissa. Sono Centra tekee sopimukset valmistajien kanssa sekä valvoo niiden laatua ja toimintatapoja. Tavarantoimittajat sitoutuvat kirjallisissa sopimuksissa olemaan käyttämättä lapsityövoimaa.

Kuisman mukaan Keskolla on Sono Centran palveluista niin myönteisiä kokemuksia, että yhtymä haluaa käyttää niitä useissa muissakin tuoteryhmissä kuin vaatteissa. "Yhteistyömme Sono Centran kanssa edustaa mallia, josta saattaa tulla hallitseva tapa järjestää kehitysmaatuotteiden ostot ja valvonta."

"Olemme käyttäneet ennenkin ostoagentteja, mutta sopimustekniikka ja kontrolli ovat viime aikoina tiukentuneet ja muuttuneet peittävämmiksi. Se on pienentänyt riskejämme."

Kuisma arvelee, että paikallisella ostoagentilla on Keskon omia ostajia paremmat mahdollisuudet varmistaa, että tuotantotavat ovat eettisesti hyväksyttäviä.

Sono Centran toiminta-alueeseen kuuluva Kiina on ja pysyy kuitenkin laajuutensa ja rönsyilevien alihankintajärjestelmiensä vuoksi vaikeasti valvottavana. "Kiinassa yksi yritys ei voi päästä nopeisiin, varmoihin tuloksiin. Riittävä valvonta vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä yritysten että valtioiden kesken", Kuisma huomauttaa. Yhteistyöllä voidaan kehittää kaupan sääntöjä ja kehitysmaiden sosiaalisia oloja. Kehitysyhteistyöllä on sijansa rakentavassa prosessissa.

Intersport urheilutarvikkeissa

Osan urheilutarvikkeista Kesko hankkii kansainvälisen Intersport International -organisaation kautta. Kesko on sen jäsen.

"Intersport suunnittelee ja valmistuttaa itse omat merkkituotteensa. Suomalaisissa Intersporteissa eli Kesporteissa niiden osuus on vielä pieni, mutta se kasvaa koko ajan", Kuisma kertoo.

"Omien merkkiensä valmistuksessa Intersport kilpailuttaa tuotantolaitoksia ympäri maailmaa. Intersport International ei itse osta mitään, vaan kukin maaorganisaatio tekee kaupat sovituin ehdoin valittujen tavarantoimittajien kanssa. Intersportin organisaatio tekee tavarantoimittajien kanssa kirjalliset toimitussopimukset sekä valvoo laatua ja tuotantotapoja."

Intersportilla on Hongkongissa oma edunvalvontatoimistonsa. Merkittävä osa Intersport-tuotteista valmistetaan Kaukoidässä.

Perustana kansainväliset standardit

Keskon johto on tajunnut, että eettisissä asioissa yhtymälle on edullisempaa olla askeleen kuluttajien edellä kuin jäljessä.

Lapsityötä koskevasta valvonnasta tulee osa tuotteiden laadun ja ympäristövaikutusten valvontajärjestelmää. Ohjeistukset perustuvat pääasiassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksiin ja suosituksiin, ja tarkastukset dokumentoidaan ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristönhallintajärjestelmään. Myös kehitteillä olevien eettisten standardien, kuten yhdysvaltalaisen SA 8000:n, hyväksikäyttö kiinnostaa Keskoa.

Muutaman vuoden kuluttua Kesko uskoo olevansa valmis antamaan vuosittain tarkan selostuksen siitä, millä tavalla se on tarkastanut tavarantoimittajiensa toimintatapojen eettisyyttä.

Lopullista varmuutta monimutkaisten tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjujen jokaisen osan oikeista menetelmistä kehitteillä oleva järjestelmä ei voi antaa, mutta päämääränä on valvonnan ilmeisimpien aukkojen nopea tukkiminen.

Kansainvälisen yhteistyön tarve korostuu

Kesko ei voisi työssään onnistua, ellei lukuisilla yrityksillä ja organisaatioilla ympäri maailmaa olisi sama päämäärä. Valvonta vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Kesko toimii useissa kansainvälisissä järjestöissä, joiden työssä yritysten eettinen vastuu on nykyään vahvasti esillä. Tuorein esimerkki on Kansainvälisen Kauppakamarin vastikään perustettu "Business in Society" -työryhmä, jonka toimintaan Jouko Kuisma osallistuu ainoana kaupan edustajana.

JUHANI ARTTO


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!