Kumppanin vaaligallup: Näin puolueissa ajatellaan kehitysyhteistyöstä

Teksti: Kristian Tuomikumpu

HallintoKehitysyhteistyöKehitysyhteistyön määräVelkaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Puolueet vakuuttelevat enemmän tai vähemmän varovaisesti tukeaan kehitysyhteistyömäärärahojen lisäykselle. Köyhimpien maiden velkojen mitätöinnillekin löytyy kannatusta, kunhan maat sitoutuvat käyttämään säästyvät rahat "oikein". Kehitysyhteistyöministerin salkusta puolueet ovat erimielisiä.

Kehitysyhteistyöhön käytetyt varat olivat vielä vuonna 1991 noin 0,8 prosenttia bruttokansantulosta, mutta vuonna 1995 enää noin 0,3 prosenttia. Aallonpohjassa aloittanut Lipposen sateenkaarihallitus totesi ohjelmassaan huhtikuussa 1995, että "kehitysyhteistyövarojen bruttokansantuoteosuutta nostetaan taloudellisen tilanteen niin salliessa".

Syyskuussa 1995 hallitus asetti kansanedustaja Pertti Paasion selvitysmieheksi tekemään raporttia kehitysyhteistyön painopisteistä, eri apukanavien tuloksellisuudesta ja määrärahakehityksestä. Paasion selvitys valmistui helmikuussa 1996, ja ministerityöryhmä alkoi valmistella hallituksen periaatepäätöstä kehitysyhteistyöstä sen pohjalta.

Kun hallituksen periaatepäätös julkistettiin syyskuussa 1996, erityistä mielenkiintoa herätti sen viimeinen osio, jossa todettiin hallituksen asettaneen tavoitteeksi "kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen niin, että 0,4 prosentin bktl-taso (oheisjuttu) saavutetaan vuonna 2000".

Paasion ehdotus tason nostamisesta 0,7 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä ei mennyt sellaisenaan läpi, mutta innoitti hallituksen toteamaan Suomen pitävän "edelleen tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä aikavälillä".

Kehitysyhteistyöhön käytettyjen määrärahojen kasvu on lupauksista huolimatta ollut hallituskaudella melko vaisua. Markat ovat lisääntyneet, prosentit eivät. Kun vuonna 1996 julkisen kehitysavun bktl-osuus oli 0,34 prosenttia, seuraavana vuonna yllettiin vain 0,33 prosenttiin. Vuoden 1998 lopullinen luku on 0,34 prosentin tasoa, ja myös vuodelle 1999 varattu summa — 2,36 miljardia markkaa — vastaa hallituksen arvion mukaan 0,34 prosenttia bruttokansantulosta.

Tasaisen nousun asemesta on siis valittu pitkä lähtökiihdytys, ja kenttä uhkaa nyt loppua kesken. Edessä onkin jyrkkä nousu, jos 0,4 prosentin välitavoitteeseen todella aiotaan yltää. Mutta aiotaanko siihen, vai halutaanko kiusallinen lupaus jo unohtaa?

Kumppani kysyi eduskuntapuoluiden kantaa hallituksen periaatepäätöksen mukaisiin määrärahatavoitteisiin, kehitysyhteistyöministerin salkun tarpeellisuuteen sekä köyhimpien kehitysmaiden velkojen mitätöintiin. Kysely osoitettiin puolueiden puheenjohtajille ja puoluesihteereille.

0,4 prosenttia sopii

Vasemmistoliitto, kristilliset ja nuorsuomalaiset ilmoittivat vastauksissaan lyhyesti aikovansa pitää kiinni 0,4 prosentin välitavoitteesta. Valtion kassakirstun päällä istuva kokoomus kertoi, että tavoitteesta pidetään kiinni "taloudellisten resurssien sallimissa rajoissa".

Kehitysyhteistyöministerin salkun saaneiden vihreiden mielestä 0,4 prosentin tavoitteesta tulee pitää kiinni myös talouskasvun vuosina, vaikka tavoite onkin "kunnianhimoinen". Rahoja tulisi vihreiden mukaan lisätä selvästi nyt talouden hyvinä vuosina, jotta lamaa edeltänyt taso saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti.

Ruotsalainen kansanpuolue vakuutteli vastauksessaan olleensa viime budjettiriihessä "sangen aktiivinen" kehitysavun jaossa ja totesi pyrkivänsä pitämään kiinni sovitusta tavoitteesta, "vaikka se ei tule olemaan helppoa tilanteessa, jossa muu osa hallituksesta on rikkonut hallituksen itsensä tekemää periaatepäätöstä".

Positiiviseen hyminään yhtyi laman alussa kehy-rahoitusta romahduttamassa ollut keskusta, jonka senkin mielestä välitavoitteesta tulee pitää kiinni. Syylliseksi hitaaseen edistymiseen asiassa keskusta löysi valtiontaloutta rasittavan suurtyöttömyyden.

Varsinaiseen sanataiturointiin ylsi vastauksessaan pääministeripuolue Sdp, jonka mukaan "Lipposen hallituksen asettama 0,4 prosentin välitavoite on ollut hyvä kannustin ponnisteltaessa kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseksi". Demarit muistuttivat, että määrärahat ovat markkamääräisesti kasvaneet koko hallituskauden ajan, vaikka prosenttiosuus onkin talouskasvun vuoksi pysynyt miltei ennallaan.

Entäpä 0,7 prosenttia?

Ainakin verbaliikan tasolla vaaleihin valmistautuvat puolueet siis ovat kiinnostuneita määrärahojen nostosta, vaikka maininta siitä onkin tipahtanut pois tämän vuoden budjetin perusteluista.

Vaan miten tästä eteenpäin? Periaateohjelma listaa "pitkän aikavälin" tavoitteeksi 0,7 prosenttia, joten kysyimme, mitä tämä tarkoittaa. Ovatko puolueet halukkaita tavoittelemaan 0,7 prosentin tasoa, ja tapahtuisiko tämä Paasion ehdotuksen mukaisesti vuoteen 2007 mennessä?

Kristillisille vuoteen 2007 tähtäävä suunnitelma sopii, mutta vuosittaisen prosenttiosuuden lisäystä he eivät vielä halunneet määritellä. Sosiaalidemokraattien mukaan määrärahojen tason tulee olla ennakoitavissa, ja niinpä "tulevalla hallituskaudella on laadittava aikataulu määrärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin".

Vihreät totesivat vastauksessaan talouskasvun nopeuden vaikuttavan siihen, onko pitkän aikavälin tavoite saavutettavissa jo vuonna 2007. He kuitenkin huomauttavat, että nykytilanteessa jo 0,4 prosentin tavoite on kunnianhimoinen, koska se tarkoittaisi määrärahojen lisäystä 600 miljoonalla markalla ensi vuonna.

Kokoomus ilmoitti tavoitteen olevan hyvä ja kannatettava, mutta "etenemistahti 0,7 prosentin tason saavuttamiseksi on kiinni valtiontalouden elpymisestä." Keskusta painotti vastauksessaan työllisyystilanteen parantamista ja arveli, että jos budjetti saadaan sen avulla tasapainotettua, "meillä on mahdollisuudet tasaiseen vauhtiin kohti YK:n vanhaa suositusta, 0,7 prosenttia bkt:sta".

Juttu jatkuu > > >
 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!