Chilen mapuche-intiaanien mitta täyttyi

Teksti: Petri Saloperä

PitkätDemokratiaIhmisoikeudetYhtiötVesi ja jätehuoltoAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaChile

Chilen ex-diktaattorin Augusto Pinochetin pidätys Lontoossa on jättänyt varjoonsa toisen chileläisten mieliä kuohuttavan tapahtumasarjan mapuche-intiaanien mailla.

Megaluokan patohanke Biobio-joen varrella on johtanut viime kuukausina useisiin verisiin yhteenottoihin mapuche-intiaanien ja poliisin välillä. Chilen lehdistö pelottelee kansaa jo maan omalla "Chiapasilla".

Vuoden 1883 mapuchejen reservaatteihin sulkemisesta alkaneen assimilaatiopolitiikan ja alkuperäiskansojen oikeuksien polkemisen luultiin jo hellittäneen Chilen palatessa demokratiaan vuonna 1990, mutta kolmen megaluokan "kehityshankkeen" tunkeutuminen mapuche-intiaanien perinteisille asuma-alueille kertovat päinvastaista.

Mapucheja on Chilessä vuoden 1992 väestönlaskun mukaan noin miljoona, vajaat 10 prosenttia maan väestöstä. Chilelle on aina ollut vaikea tunnustaa oma etninen ja kulttuurinen monimuotoisuutensa. Vuonna 1989 mapuchejen yhdessä demokraattisten puolueiden kanssa solmima Nueva Imperialin sopimus ja sitä seuranneet alkuperäiskansojen laki vuonna 1993 sekä CONA-DI:n, alkuperäiskansojen ja hallituksen yhteistyöelimen, perustaminen vuonna 1994 antoivat mapucheille kuitenkin toivoa paremmasta.

Nyt näyttää siltä, että megaprojektien myötä Nueva Imperialin sopimus on menettänyt ainakin mapuchejen silmissä arvonsa hallituksen rikkoessa jatkuvasti sen henkeä vastaan.

Mapuche-yhteisöjen alueille osu-vista jättihankkeista suurin on Ralcon vesivoimala- ja patoprojekti Biobio-joen yläjuoksulla. Hanke osuu mapuchejen pehuenche-intiaanien - Andien rinteillä asuva haara - maille. Haitallisten ympäristövaikutustensa lisäksi sen katsotaan yleisesti vaarantavan koko pehuenche-kulttuurin säilymisen. Jokea ja pehuenchejen kulttuuria on noussut puolustamaan heidän itsensä lisäksi kansainvälinen ympäristöliike. Patohankkeen lisäksi myös kansainvälisten metsäyhtiöiden tunkeutuminen intiaaniyhteisöjen läheisyyteen nostattaa vastustusta. Traiguénin alueella väkivaltaisilta yhteenotoilta intiaanien ja metsäteollisuusyhtiöitä suojelevien karabinieerien välillä ei ole voitu välttyä. Tuloksena on ollut kymmeniä loukkaantuneita ja pidätettyjä.

Eikä siinä kaikki: mapuche-yhteisöjen maita halkovat mittavat tienrakennusprojektit ovat lisänneet vettä jo entisestään kovilla kierroksilla käyvään myllyyn.

Kiihkeä tilanne on saanut Chilen lehdistön pelottelemaan "uuden Chiapasin" muodostumisella Chilen tasavallan alueelle Meksikon tyyliin. Konservatiivinen lehdistö on pyrkinyt osoittamaan liikehdinnän olevan Chilen ulkopuolelta johdettua toimintaa, jonka taustalta löytyisivät muun muassa vasemmistolaiset sissiliikkeet.

Mapuchet eivät itse puhu sisällissodan mahdollisuudesta. He haluavat hallituksen vihdoinkin lunastavan niitä lupauksia, joita vuoden 1993 alkuperäiskansojen laissa heille taattiin: kulttuurinsa suojelua ja kehitystä - heidän omaa identiteettiään unohtamatta.

PETRI SALOPERÄ

Kirjoittaja on tutkija ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Chilen mapucheista.
 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Petri Saloperä