Milloin pykälät pätevät käytännössä?

Teksti: Mia Paju

IhmisoikeudetTyöLapset ja nuoriso

Lapsityövoiman pahimmat muodot kiellettiin

Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi kesäkuun lopussa Genevessä yksimielisesti sopimuksen, joka kieltää lapsityövoiman pahimmat muodot. Järjestön 174 jäsenmaata sitoutui kieltämään lapsikaupan, lasten pakkotyön ja velkaorjuuden sekä lapsipornon ja -prostituution. ILO sopi myös, että lapsia ei saa pakkovärvätä sotilaiksi eikä käyttää huumekaupassa tai muussa laittomassa toiminnassa. Nyt sopimus pitää ratifioida ILO:n jäsenmaissa, jotta sillä olisi lainvoimaa.

Kansainvälisen yhteisön tavoitteet lapsityövoiman vastaisessa taistelussa ovat muuttuneet. Lapsityövoiman käyttöä koskevan tiedon lisäännyttyä on käynyt selväksi, että kaiken lapsityövoiman käytön nopea lopettaminen ei ole mahdollista. Nyt hyväksytty ILO:n sopimus lähtee siitä, että lapsityön törkeimmät muodot on poistettava ilman, että odotettaisiin maiden vaurastumista.

Kymmeniä miljoonia lapsia koskeva sopimus syntyi ILO:n jäsenvaltioiden hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Sekä teollisuus- että kehitysmaat olivat yhtä innokkaasti mukana solmimassa sopimusta. ILO:n kokoukseen osallistunut SAK:n kehittämispäällikkö Marjaana Valkonen kertoo, että esimerkiksi Intian edustajat käyttivät voimakkaita puheenvuoroja sopimuksen puolesta. Pakistanin suhteen Valkonen on hieman epäilevämpi, koska maa ei ottanut sopimukseen selkeää myönteistä kantaa, vaan puolusti lapsityövoiman käyttöä maansa köyhyydellä.

ILO ei kuitenkaan voi rangaista maita, jotka rikkovat sopimusta, vaan rankaiseminen jää kunkin jäsenmaan harteille. Suomen ILO -neuvottelukunnan puheenjohtaja Matti Salmenperä työministeriöstä uskoo silti sopimuksen voimaan myös käytännössä. "Kun sopimus on saatu ratifioitua, on sen rikkominen niin suuri moraalinen häpeä, että se kyllä ohjaa jäsenvaltiota."

Geneven kokoukseen osallistunut työministeriön ILO-koordinaattori Aila Tommola puolestaan näkee sopimuksen tärkeänä poliittisena signaalina, joka herättää myös yleisen mielipiteen lapsityövoiman vastaisen taistelun tärkeydestä.

Suomi voi näyttää esimerkkiä

ILO:n tuore pääjohtaja Juán Somavia otti lapsiasian esille kesäkuun lopun Suomen vierailullaan tavatessaan pääministeri Paavo Lipposen, työministeri Sinikka Mönkäreen ja työmarkkinajärjestöjen johdon. Somavia esitti, että Suomella on nyt mahdollisuus profiloitua EU:n puheenjohtajamaana, joka saa vauhtia lapsisopimuksen ratifiointiin. Ministeri Mönkäre kehottikin Oulun epävirallisessa ministerikokouksessa heinäkuussa EU-maita ratifioimaan sopimuksen mahdollisimman nopeasti.

Nopea ratifiointi on tärkeää, jotta viestisimme paperin ylipäätään olevan tärkeä. Työministeriön ILO-koordinaattori Tommola laskee, että Suomessa sopimus ratifioidaan viimeistään keväällä 2000. Hieman toiveikkaimpien työministeriön arvioiden mukaan sopimus saataisiin ratifioitua jo ennen joulua. Tämä tarkoittaisi sitä, että sopimuspaketin on mentävä eduskuntaan jo syysistuntokaudella.

Ajankohtaa, jolloin kaikki ILO:n 174 jäsenvaltiota olisivat ratifioineet sopimuksen ILO-neuvottelukunnan puheenjohtaja Salmenperä ei uskalla arvioida. "Joukossa on valtiota, joilta puuttuu tehokas koneisto käytännön ratifiointiprosessiin, vaikka tahtoa kyllä löytyisi sopimuksen vaatimusten taakse", Salmenperä kertoo.

Ongelmamaat tarvitsevat apua

Ratifioinnin jälkeen eniten kysymyksiä herättää se, mistä saadaan varat lasten poistamiseen pahimmista töistä ja heidän peruskoulutuksensa järjestämiseen. Työnteon lopettavat lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat toteuttamiskelpoisia taloudellisia vaihtoehtoja lasten työstä saatujen ansioiden tilalle.

Jos haluamme nähdä lasten työnteon loppuvan, on köyhille maille siirrettävä vielä paljon resursseja. Länsimaat ovat tosin rahoittaneet esimerkiksi ILO:n IPEC-ohjelmaa (International Programme on the Elimination of Child Labour) kasvavalla vauhdilla. Suomi rahoitti IPEC-ohjelmaa viime vuonna seitsemällä miljoonalla markalla. Tästä huolimatta kehittämispäällikkö Valkonen SAK:sta näkee, että Suomi ei vielä täysin ymmärrä ILO:n tarjoamia mahdollisuuksia. "Suomen olisi käytettävä kehitysyhteistyössään ILO:a nykyistä enemmän", hän esittää.

ILO:n uuden sopimuksen mukaan jäsenmaiden tulee auttaa toisia maita lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön ja avun muodossa. Tarkempia velvoitteita sopimuksessa ei mainita. Loppu jää meille.

MIA PAJU

Kirjoittaja on Kepan EU-yhteystoimikunnan tiedottaja.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!