Talous kasvaa – entäs sitten?

Teksti: Janne Ronkainen

PitkätTalousGlobalisaatioKauppaVelkaYhtiötAmerikkaKaribia

Dominikaanisen tasavallan talouskasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Maailmanpankki arvioi, että se saattaa tänä vuonna olla jopa maailman nopeinta. Silti köyhyys lisääntyy ja valtaosalla ihmisistä menee entistä huonommin.

Keskuspankin ilmoituksen mukaan Dominikaanisen tasavallan ennätyksellinen talouskasvu on perustunut lähinnä kahden sektorin, vapaatuotantoalueiden ja turismin kasvuun. Kasvuluvuissa näkyvät myös viimesyksyisen hurrikaanin tuhojen korjaamiseen käytetyt varat.

Talouskasvu on perustunut ensisijaisesti ulkomaisiin investointeihin näillä kasvualoilla, minkä lisäksi valtio on investoinut voimakkaasti turismin ja vapaatuotannon vaatiman infrastruktuurin rakentamiseen. Valtio on rahoittanut investointinsa pääasiassa kansainvälisillä luotoilla ja maahan suuntautuvilla kehitysyhteistyövaroilla.

Kansainväliset lainamarkinat ovat olleet suopeita Dominikaaniselle tasavallalle. Valtion lainat Maailmanpankilta ja Amerikan kehityspankilta IADB:ltä ovat yli viisinkertaistuneet neljässä vuodessa. Valtio on täyttänyt tunnollisesti rahoituslaitosten sille asettamat "suositukset" oikeanlaisesta taloudenpidosta, avannut markkinoitaan kansainväliselle kilpailulle, yksityistänyt valtion yritystoimintaa sekä vapauttanut useiden tuotteiden hinnat säännöstelystä markkinavoimien säädeltäviksi.

Miksi talous kasvaa?

Talouskasvun todelliset tekijät, matalapalkkaiset työntekijät sekä laaja työttömien ja vajaatyöllistettyjen työvoimareservi, jotka ylläpitävät kansainvälisesti kilpailukykyistä matalaa palkkatasoa, eivät ole juurikaan hyötyneet talouskasvusta.

Useat peruselintarvikkeet sekä vesi ja sähkö ovat hintojen vapauttamisen jälkeen kallistuneet kymmeniä prosentteja. Samana aikana palkat ovat nousseet vain joitakin prosentteja tai eivät lainkaan.

Yleisesti arvioidaan, että esimerkiksi Santo Domingon asukkaista 60 prosenttia, yli 1,5 miljoonaa ihmistä, asuu köyhälistökaupunginosissa, barrioissa. He ansaitsevat vähemmän kuin keskuspankin laskelmien mukaan tarvitaan päivittäiseen elämiseen.

Barrioiden asukkaista ehkä jopa 60 prosenttia ansaitsee toimeentulonsa muutoin kuin varsinaisella palkkatyöllä. He toimivat kaupustelijoina ja tekevät erilaisia tilapäistöitä. Köyhimmissä barrioissa työttömyysasteen arvioidaan olevan jopa yli 90 prosenttia. Epätoivoinen todellisuus purkautuu väkivaltana: jengit pitävät barrioiden katuja hallinnassaan, ja joissakin barrioissa ihmiset elävät lähes sotatilan kaltaisessa tilanteessa.

Ongelmia pahentaa jatkuva muutto maalta kaupunkeihin. Muutto on kiihtynyt etenkin viime kuukausina, kun hurrikaani tuhosi suuren osan viljelyksistä ja vei maaseudun käytännöllisesti katsoen ainoan toimeentulomahdollisuuden. Maaltamuuttoa on kiihdyttänyt myös hallituksen toteuttama yritystoiminnan yksityistämisohjelma. Hallitus aikoo yksityistää sokeriteollisuuden, mutta on epäselvää, löytyykö nykyisen kaltaiselle sokeriteollisuudelle halukasta jatkajaa yksityissektorilta. Pahimmassa tapauksessa päädytään parhaiden palojen myyntiin ja muiden osien alasajoon.

Suurin osa sokeriteollisuuden työvoimasta on asunut sukupolvien ajan maaseudun palkkatyöläisten asuma-alueilla, bateyssa, jonne he ovat rakentaneet kotinsa sokeriteollisuusyritysten omistamille maille. Kun yritykset maa-alueineen yksityistetään, on epäselvää kuinka käy niillä oleville asunnoille.

Epävarmuus tulevaisuudesta näkyy maaseudun bateyssa kahdella tavalla. Ihmiset suhtautuvat välinpitämättömästi vaivaa ja rahaa vaativiin kunnostustöihin. Monissa bateyssa juomavesi on saastunutta tai sitä ei ole ollenkaan saatavilla, koska kaivojen pumput ovat rikki eikä sähköjohtoja ole korjattu. Kotieläimet laiduntavat ja tekevät tarpeensa kaivojen vieressä. Monet bateyden asukkaista ovat muuttaneet kaupunkien barrioihin, he toivovat löytävänsä työtä ja paremman tulevaisuuden kaupungista.

Kuka korjaa hedelmät?

Barrioiden ja bateyden epätoivo ei juurikaan näy Santo Domingon hyvätuloisten ihmisten ja turistien kansoittamissa kaupunginosissa ja ostosparatiiseissa.

Rikkaat voivat järjestää elämänsä helposti niin, ettei heidän tarvitse kohdata maan toista todellisuutta. Siitä näkee ehkä vilauksen turistikahviloissa, joissa nuoret kauniit dominikaani- ja haitilaistytöt ovat kahvilla miesten kanssa tai kauppakaduilla, joissa kengänkiillottajapojat tarjoavat palveluitaan. Silloinkin sen voi ohittaa kuin sitä ei olisikaan.

Talouskasvun seuraukset kansan enemmistön keskuudessa eivät ole rohkaisevia. Usko talouskasvun kykyyn ratkaista köyhyyden ongelmaa Dominikaanisessa tasavallassa onkin alkanut horjua. Mikäli valittu kehityslinja jatkuu, matalapalkkaisten virallisten työpaikkojen määrä lisääntyy ja bruttokansantuote kasvaa. Samanaikaisesti elämä barrioissa ja bateyssa kuitenkin muuttuu yhä tukalammaksi.

Tavanomaisilla talousmittareilla arvioituna Dominikaanisella tasavallalla menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan yhä useammalla dominikaanilla menee oman arvionsa mukaan huonommin kuin koskaan aikaisemmin.

JANNE RONKAINEN, Santo Domingo

Kirjoittaja on Kepan Karibian-yhteystoimitsija.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!