Nuoruus ja muita kertomuksia

Teksti: Hannu Waarala

KulttuuriKirjallisuusEurooppaLänsi-EurooppaBritannia

Joseph Conrad: Nuoruus ja muita kertomuksia
Valikoinut ja suomentanut Heikki Salojärvi. Pequod Oy 1999.


Kuva kirjailija Joseph Conradista (1857–1924) yhtenä modernin länsimaisen maailmankuvan tinkimättömimmistä kuvaajista tarkentuu ja syvenee vastikään suomennetun viiden laajan kertomuksen myötä. Ne tarjoavat tarpeellista lisävaloa niin sanottuun Conradin "pimeyteen".

Heikki Salojärven toimittama ja suomentama valikoima Nuoruus ja muita kertomuksia sisältää muun muassa kirjailija V. S. Naipaulin ylistämät kertomukset Sivistyksen etuvartio (1897) ja Karain (1898). Näissä novelleissa keskeisiä teemoja ovat vieraan ja muukalaisuuden pelko, jotka ovat tärkeitä aiheita koko Conradin tuotannon kannalta.

Novelli Sivistyksen etuvartio ennakoi Conradin ehkä tunnetuimman teoksen Pimeyden sydämen (1902) tummia teemoja. Meritarina Nuoruus (1898) puolestaan sisältää samaa kilvoittelun henkeä kuin hänen tunnettu teoksensa Lordi Jim (1900).

Mielenkiinto nyt Conradia kohtaan tuntuu ymmärrettävältä. Olihan hän oman aikansa monikulttuurinen kirjallinen hahmo. Hän loi perspektiiviä koko länsimaiseen tietoisuuteen tuomalla vieraan maailman, afrikkalaisen todellisuuden "läntisten silmien alle". Conradin visio on elävä ja modernin ristiriitainen, jossa Conrad ei ole sortunut "helppoon" humanismiin.

Alunpitäen puolalaisista vanhemmista, Ukrainassa syntynyt Joseph Conrad lähti 16-vuotiaana maailman merille. Englantiin lopulta asetuttuaan, hän omaksui täysin uuden kielen, ja kehitti englanninkielestä itselleen mestarillisen ilmaisuvälineen.

Amy Foster novellia vuodelta 1901 onkin pidetty yhtenä heijastumana Conradin itsensä kokemasta muukalaisuudesta. Se on julma kuvaus ihmisten toiseuden ja vierauden pelosta.

Conradin tarinat tarjoavat laajemminkin monikerroksisen näkökulman koko länsimaiseen sivilisaatioon, aatteiden ja todellisuuden ristiriitoihin, idealismin ja materialismin kamppailuun ihmismielessä.

Ihmisten pelot ja ahneus, aineelliset edut ja elämänikäinen aherrus, ovat ne motiivit, jotka hallitsevat ihmismieltä ja muodostavat lopulta hänen kohtalonsa. Conrad ei idealisoi ihmisen toiminnan motiiveja. Conradin romaaneista ja novelleista löytyy mainioita aforistisia tiivistyksiä. Välähdyksenomaisesti ne pelkistävät kirjailijan maailmankatsomuksen kovaa ja armotonta ydintä.

Vaikka Conradin ilmaisua säätelevät kurinalainen tarkkuus ja itsekontrolli, Conrad itse totesi erään novellikokoelmansa esisanassa näin: "Todellisuuden kokemiseen romanttisesti minulla oli synnäinen kyky."

Pienoisromaanissaan Voitto (1915) on yksi Conradin teemoja ylipäätänsä parhaiten luonnehtivista mietelmistä: "Elämän kaikkien antien kohtalokas epätäydellisyys, joka tekee niistä silmänlumetta ja ansoja."

HANNU WAARALA


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!