Amazonian kuminkerääjät ponnistelevat markkinaliberalismin vastavirtaan

Teksti: Timo Saari

PitkätTalousKauppaYhtiötAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaBrasilia

Brasilian kuminkerääjät vaativat maareformia, jolla vuoteen 2002 mennessä 10 prosenttia Amazonian alueen sademetsistä muutettaisiin yhteisöllisesti omistetuiksi keräilyalueiksi. Alueita valvoisivat kumin- ja pähkinänkerääjät yhdessä ekologisesti kestävällä tavalla.



Amazonian uhkana on kapitalistinen laajentuminen, maakeinottelu ja kaupungistuminen, ei keräilytaloudesta toimeentulonsa hankkivien piittaamattomuus Kansianvälisen valuuttarahaston suosituksista", sanoo Brasilian kuminkerääjien liiton pääsihteeri Juan Carlos Carrasco Rueda.

Helsingissä syyskuussa järjestettyyn Amazonas-seminaariin osallistuneen Carrascon mukaan hintatukea ja uusia valtion rahoilla suojeltuja keräilyalueita vaativat kuminkerääjät eivät ole tuulimyllyjä vastaan taistelevia Don Quijoteja kulkiessaan hallitsevan markkinaliberalismin vastavirtaan.

"Amazonian kokemus osoittaa, että yhteisötalous voi edistää ekologiaa, vaikka monet tutkijakollegani väittävätkin kollektiivitalouden merkitsevän kollektiivista piittaamattomuutta", arvioi yhdysvaltalainen antropologi Stephan Schwartzman.

Schwartzmanin mielestä yhdysvaltalaisen biologin Garrett Hardinin vaikutusvaltainen teoria, jonka mukaan yhteisomistus johtaa luonnonresurssien piittaamattomaan ylikäyttöön ja lyhytjännitteisyyteen, on syntynyt lähinnä ideologisesti perustelemaan yksityistämistä.

Amazonian epätasa-arvoinen maanomistus ja valtavat tuloerot ovat kuminkerääjien mielestä pääsyy sademetsän nopeaan silpomiseen. Brasiliassa rikkain viidennes ansaitsee 26 kertaa enemmän kuin köyhin. Prosentin maanomistajista muodostavat 50 000 suurtilallista omistavat 44 prosenttia kaikesta maasta, kun 53 prosenttia maanomistajista muodostava kolmimiljoonainen pienviljelijöiden joukko joutuu jakamaan kolmen prosentin maa-alan. Heitäkin heikommalla on noin viisi miljoonaa maatyöläisperhettä, jotka ovat kokonaan ilman maata.

Amazonasin tuhoutumisvauhti kiihtyy

Brasilian Amazonian metsäpeitteen häviäminen on toteutunut tuskastuttavan tarkkaan ympäristöjärjestöjen ennustamalla tavalla. Kun vielä 1970 vain yksi prosentti alueesta oli vailla metsäpeitettä, on tuho 30 vuodessa laajentunut noin Ranskan kokoiselle 14 prosentin suuruiselle alueelle. Ja vauhti on kiihtymässä, sillä Brasilian viranomaiset ennustavat metsätuhojen lisääntyvän tänä vuonna viidenneksellä viime vuoteen verrattuna.

Kun metsätuhot olivat aiemmin Brasilian kansallinen häpeä ilman kasvoja, nyt syylliset yritetään tunnistaa. Satelliitit tarkkailevat sademetsää jatkuvasti, ja pelkästään elokuussa tehtiin satelliittikuvista yli 30 000 palosta kertovaa havaintoa. Suurimpia palojen sytyttäjiä ovat uusia alueita valtaavat karjankasvattajat ja kaskiviljelijät.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan kaksi kolmasosaa Amazonian sademetsän häviämisestä johtuu suuryritysten toteuttamista hakkuista. Alueen kampanjakohteekseen ottanut järjestö korostaa, että 80 prosenttia hakkuista tapahtuu ilman lupaa.

Amazonian alueen asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen ristiriidat sademetsän hyödyntämisestä ovat ainakin Greenpeacen osalta historiaa. "Aika jolloin saatoimme suhtautua Amazoniin kuin ympäristöpuistoon on mennyttä. On selvää, että jokaisen sademetsän pelastamiseksi tehdyn ehdotuksen tulee kattaa myös alueen kestävä taloudellinen kehitys", sanoo Brasilian Greenpeacen toiminnanjohtaja Roberto Kishinami. "Me haluamme ihmisten näkevän metsän mahdollisuutena kehitykseen, ei sen esteenä", Kishinami korostaa.

Talouskriisi vie metsään

Brasilia joutui tammikuussa devalvoimaan valuuttansa realin ja maa on ollut siitä lähtien Kansainvälisen valuuttarahaston erityistarkkailussa. Vastineeksi 41,5 miljardin dollarin lainapaketille Brasilia on sitoutunut karsimaan budjettiaan.

Leikkauksen kohteeksi ovat joutuneet myös sademetsien suojeluhankkeet. Ensi vuoden budjetista on poistettu kaksi kolmannesta ympäristönsuojelun määrärahoista. "Valuuttarahaston lainapaketin huonosti mietittyjen ehtojen seuraukset tulevat kantamaan metsä ja siinä asuvat ihmiset", arvioi 350 Amazonian alueen kansalaisjärjestön muodostamaa GTA-kattojärjestöä johtava Claudionor Barbosa da Silva.

Valuuttarahaston linjausten pelätään johtavan joukkomuuttoon kaupungeista sademetsiin. "Työttömät muuttavat sademetsään ja aloittavat laittoman metsän kaskeamisen sekä aloittavat pienimuotoisen kaivostoiminnan", ennustaa 56 alueen alkuperäiskansojen ryhmää kokoavan COIAB-järjestön edustaja Euclides Pereira.

Kuminkerääjien painostus tuottaa tulosta

Vaikka tutkija Stephan Schwartzman tiivistääkin Amazonian ekologisen ja taloudellisen kriisin olevan pahempi kuin koskaan aikaisemmin, hän näkee tilanteessa muutoksen enteitä.

"Monet Chico Mendesin hengenheimolaiset ovat nyt poliittisissa johtotehtävissä", sanoo Schwartzman viitateten murhatun kumityöläisjohtajan tavoin Brasilian työväenpuolueeseen kuuluviin Acren osavaltion kuvernööriin Jorge Vianaan ja senaattoriin Marina Silvaan.

90-luvulla kuminkerääjien toiminta on tuottanut tulosta. Sademetsäalueelle on perustettu 22 keräilyaluetta, jotka kattavat 30 000 neliökilometriä. Kuminkerääjät onnistuivat myös painostamaan presidentti Fernando Henrique Cardoson hallituksen palauttamaan hintatuen kerätylle lateksille.

"Emme vaadi mahdottomia. Yhteisöomistusta on laajennettava. Lisäksi tavoittelemme minimiehtoja, jotka takaavat vähintään sadan dollarin kuukausitulot ja mahdollisuuden terveydenhuoltoon ja koulutukseen kaikille", kertoo Brasilian kuminkerääjien liiton hallituksen jäsen Atanagildo do Deus Matos.

"Se ei voi olla liikaa pyydetty."

TIMO SAARI


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!