Nigeria elää vastuunkantajien vuosituhatta

Teksti: Tapani Pentikäinen

PitkätTalousTerveysAfrikkaKeski-AfrikkaNigeria

Nigeria saa elinvoimansa Afrikan maaperästä ja rikkaasta traditiosta, kuten perinteisestä lääketieteestä. Iloinen ote elämään säilyy köyhyyden ja sairauksien aiheuttamasta kärsimyksestä huolimatta.

"Sinä kysyt tarvitseeko Nigeria kehitysapua, minä kysyn mitä kehitys on?", vastaa Emmanuel Eneh provosoivasti. Hän on afrikkalaisen tanssin ja rummunsoiton taitaja, evankelista, mikrobiologi ja valokuvaaja. Nyt hän viimeistelee lääketieteen opintojaan Tampereen yliopistossa.

"Onko se sitä, että tulemme eurooppalaisiksi, vai sitä että omaksumme länsimaisen teknologian." Paitsi kehityksen, hän kyseenalaistaa myös kehitysavun motiiveja. Onhan nöyriä ja heikkoja maita helpompi hyödyntää kuin vahvoja. "Sillä kuka kalastaisi, jos ei ole kaloja? Joku on aina halunnut hyötyä Afrikasta. Amerikkalaisetkaan eivät anna mitään ilmaiseksi. Siksi mietinkin onko teidänkään kehitysapunne pyyteetöntä? Osaatko kertoa minulle, mitä suomalaiset haluavat Afrikasta?"

Eneh myöntää ettei Afrikkakaan ole täysin syytön ongelmiinsa. Nigerian ongelmat ovat itsekkäissä johtajissa. He haluavat saada kaiken itselleen. Nigeria tarvitsee hänen mukaansa johtajan, joka katsoo asioita huomisen näkökulmasta. Johtajan, joka toimii toisten puolesta, ajattelematta vain omaa etuaan, ja huolehtii kansastaan samalla tavalla kuin nigerialaiset huolehtivat sukulaisistaan kantamalla vastuuta heistä.

Afrikkalaista hymyä Suomeen

Hetken päästä Eneh kääntää perinteisen kehitysapuajattelua päälaelleen.

"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."

"Vaikka Afrikka on köyhä, siellä on hyvä elää", Eneh sanoo. Hän viittaa nigerialaiseen muusikkoon Fela Anikulapu Kutiin, joka on sanonut, että Afrikassa ihmiset kärsivät mutta hymyilevät. Enehin mielestä ihmisen velvollisuus on toimia sen maan parhaaksi missä asuu. Koska hän asuu nyt Suomessa, hän tekee osansa tämän maan hyväksi vetämällä afrikkalaisen tanssin ryhmää.

"Tanssi on enemmän kuin pelkää liikuntaa. Se on eräänlaista terapiaa. Tanssin kautta voi ilmaista kaikki tunteensa,niin mielihyvän kuin aggressionkin. Suomalaiset luulevat, että alkoholi on ainoa keino päästä humalatilaan. Näytän teille ettei näin ole. Afrikkalaisesta tanssista saa saman mielihyvän. Siitä ei kuitenkaan seuraa krapulaa."

Traditiot häviävät

Nigeriassa arkielämää ohjaavat vielä omat traditiot, mutta länsimaiden vaikutus on jo nähtävissä. Se merkitsee muun muassa perinteisen afrikkalaisen lääketieteen tukahduttamista.

Emmanuel Enehin mukaan perinteinen parantaja oli sekä lääkäri että yhteisön terapeutti. Hän auttoi sairastuneen irti syyllisyydestä ja takaisin yhteisön jäsenyyteen.

"Afrikassakin sairauden syy on tärkeä", toteaa Eneh. "Kun sairaus iskee, herää kysymys miksi? Miksi minä sairastun tai miksi sinä, miksi ei joku muu?" Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.

Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista.

Afrikkalainen ja eurooppalainen parantamiskulttuuri eroavat toisistaan. Kun Afrikassa sairaudelle annetaan jokin yhteisöllinen merkitys, Euroopassa sairaudet selitetään vain erilaisilla viruksilla ja bakteereilla. Ne eivät vastaa kysymykseen, miksi juuri minä sairastun.

"Moderni lääketiede on kuitenkin tullut jäädäkseen", Eneh sanoo. "Rokotteet estävät monien tautien etenemisen ja tietämys taudeista ja hygieniasta on parempi. Eikä modernille lääketieteelle ei ole enää vaihtoehtoja. Nuoret eivät tunne perinteistä parantamista ja siihen liittyvä kulttuuri hiipuu vanhojen mukana pois."

Parantamisen valta

"Modernin lääketieteen omaksuminen on kehitystä, mutta se tarkoittaa myös lääketeollisuuden valtaa. Siellä, missä määritetään taudit ja hoitokeinot, omistetaan myös lääketehtaat", hän väittää.

"Uusien lääkkeiden avulla vanhat sairaudet on saatu kuriin. Silti asioiden pitäisi olla paremmin. Monet kuolevat vieläkin tauteihin, joihin heidän ei enää pitäisi kuolla, ja lisäksi tulee uusia tauteja vanhojen tilalle." Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan AIDS:ista on tullut merkittävin kuolinsyy Afrikassa. Siihen menehtyy jo WHO:n laskelmien mukaan jo 19 prosenttia mantereen väestöstä.

"Nigeriassa asuu hallituksen väestölaskennan mukaan vajaat 90 miljoonaa ihmistä. Maailmanpankin arvioiden mukaan nigerialaisia on yli 110 miljoonaa, joidenkin arvioiden mukaan yli 140 miljoonaa," sanoo Eneh. "Mistä luvusta tuo 19 prosenttia on laskettu?"

"On myös epäilty onko kaikkien HIV-positiivisten kuolinsyy sittenkään AIDS. Kuka lopulta pystyy selvittämään kuolinsyyn, jos aina ei ole mahdollista edes diagnosoida sairauksia. Tilastot tuovat kuitenkin valtaa niin lääkäreille, lännen lääketehtaille kuin paikallisille viranomaisille. Niihin vetoamalla voidaan esimerkiksi piilottaa perusterveydenhuollon heikko tila."

Vaikka Nigerian hallituksella on rahaa, se laittaa vain 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta terveydenhoitoon. Ne, jotka haluavat hyvää hoitoa menevätkin yksityisiin sairaaloihin. Niillä kun on enemmän rahaa ja välineitä käytössään kuin valtion sairaaloilla.

"Nigeria on suunnattoman rikas maa," Eneh sanoo. "Jos osut oikealla hetkellä oikeaan paikkaan, niin voit saada kaiken mitä ikinä tarvitset."

Nigerialla on kaikki edellytykset saada terveydenhoito kuntoon. Koulutustaso on korkea ja teknistä osaamista riittää, mutta suuri osa koulutetuista lääkäreistä muuttaa ulkomaille. "Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa työskentelee paljon nigerialaisia," Eneh kertoo . "He eivät palaa Nigeriaan ennen kuin poliittinen tilanne muuttuu. Mutta perusterveydenhuollon hoitamisessa on lopultakin kyse vain poliitikkojen tahdosta. Nigerian rikkaudet tulee käyttää kansan hyväksi."

TAPANI PENTIKÄINEN


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!