Viekö voimalahanke Thaimaassa Fortumin maineen? Hiilisähköä harakoille (osa 1)

Joskus suuryritysten kansainväliset investoinnit eivät toteudu suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmista puuttuu visio tulevaisuudesta ja sen vaatimuksista. Kasinotalouskupla puhkeaa. Teetetyt ympäristövaikutusarvioinnit pettävät. Ja ennen kaikkea, paikallisväestö haraa edelleen vastaan. Näin on käynyt suomalaiselle energiajätille Fortumille Thaimaassa.

Fortum on mukana 28 prosentin osuudella Union Power Development Co:ssa (UPDC), joka suunnittelee kivihiilivoimalan rakentamista Hin Krutiin, Thaimaanlahden rannalle noin 300 kilometriä Bangkokista etelään. Yhtymän muut investoijat tulevat Japanista, Yhdysvalloista ja Thaimaasta.

Mittava 1400 megawatin ja noin 6 miljardin markan hanke näytti pitkään Titanicin tavoin haavoittumattomalta. Alkuaikojen paikallisista protesteista huolimatta projekti eteni Thaimaan hallituksen suosiolla ja maakauppojen, allekirjoitetun sähkönmyyntisopimuksen ja hyväksytyn ympäristövaikutusten arviointiraportin (yva) muodossa.

Voimalan rakennustyömaa seisoo

Viimeisen vuoden aikana hanke ei ole edennyt suunnitellusti. Voimalaa ole päästy rakentamaan, sillä vastaan asettunut paikallisten asukkaitten enemmistö on tiukasti poikkiteloin UPDC:n tiellä, ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen sekä lukuisten yliopistotutkijoiden antaessa taustatukea. Suomessa lukuisat aktivistit vetosivat syyskuussa asianosaisiin suomalaistahoihin hankkeesta luopumiseksi. Lisäksi useat kansainväliset järjestöt vaativat samaa Bonnin ilmastokokouksen aikana.

Thaimaassa ja maailmalla runsaasti julkisuutta saaneella vastustuksella on tukenaan painavia argumentteja, jotka osoittavat voimalaprojektin epäonnistuneeksi.

Sähkönkysyntä on talouslaman runtelemassa Thaimaassa romahtanut entisen 10 prosentin vuotuisen kasvun asemasta. Maan sähkönjakelumonopoli EGAT:n (Electricity Generating Authority of Thailand) mukaan arvioidusta talouden elpymisestä huolimatta maassa tuotetaan vuonna 2003 sähköä yli 50 prosenttia yli tarpeen, jos rakenteilla olevat ja suunnitellut voimalainvestoinnit toteutuvat. Käytännössä uusia voimaloita ei tarvita kymmeneen vuoteen.

Vuonna 1997 solmitun sähkönmyyntisopimuksen mukaan EGAT sitoutui ostamaan UPDC:ltä vähintään 60 prosenttia voimalan tuotannosta 25 vuoden ajan – tarvittiinpa sähköä tai ei. Sähkön ylituotanto ja EGAT:n velvoitteet käyvät thaimaalaisen kuluttajan kukkarolle.

Englantilainen PricewaterhouseCoopers-konsulttiyhtiö onkin varoittanut kuluttajahintojen 20 prosentin noususta lähivuosien aikana ja suosittanut Thaimaan hallitukselle voimalainvestointien lykkäämistä tai niistä luopumista.

Huoli elinympäristöstä ja tulevaisuudesta

Ympäristöjärjestöissä epäiltiin UPDC:n voimalahankkeen yva-raportin laatua sen julkistamisesta lähtien. Alkuvuodesta raportin käsiinsä saaneet kalastajat pyysivät tunnettua meribiologia, tohtori Thon Thamrongnawasawatia Kasetsartin yliopistosta tutkimaan alueen, jossa he tiesivät olevan koralliriutan. Yva-raportissa koralleja ei mainittu, vaan samaa merialuetta suositettiin ruoppaushiekan dumppausalueeksi.

Thonin mukaan yli 10 hehtaarin korallipuutarha on erittäin hyväkuntoinen ja eliöstöltään rikas, yksi Thaimaan parhaimmista.

”Mikä minua ärsyttää on se tosiasia, että hiekandumppaus mainittiin yva-raportissa, jonka OEPP (Office of Environmental Policy and Planning) hyväksyi. Eli koralliriutta voidaan tappaa täysin laillisesti”, sanoi Thon. OEPP nähdäänkin ympäristöliikkeessä lähinnä hallituksen suunnitelmien kumileimasimeksi.

OEPP vaati kuitenkin uusia tutkimuksia voimalan vaikutuksista koralliriuttaan ja lisäksi se uhkasi perua yva-raportin tehneen konsulttiyrityksen toimiluvan. UPDC on sittemmin jättänyt uuden yva-raportin ja aikoo vähentää mereen laskettavan lauhdeveden määrää. Onko se kuitenkaan tarpeeksi, sillä jo pienikin lämmönnousu meressä on uhka sekä koralleille että kalojen lisääntymiselle?

Investoijien ja maan hallituksen visiossa Prachuab Khiri Khanin maakuntaan virtaa voimalan myötä teollisuutta ja työpaikkoja. Teollisuutta ei alueella juuri nyt ole, vaan maakunta tunnetaan kalastuksen lisäksi hedelmäviljelmistään ja matkailusta. Useimmat eivät tehtaita edes halua, sillä pahat saasteongelmat ovat tuttuja muualta Thaimaasta.

”Jos se (voimala) rakennetaan tänne, houkuttelee se lisää tehtaita ja tuo suuren, suuren sotkun”, on matkailuyrittäjä Somkid Sondhi esittänyt kantanaan.

Paikallisten ihmisten huoli kohdistuu myös voimalan polttoaineeseen. Vaikka UPDC vakuuttaa käyttävänsä vähärikkistä australialaista tuontihiiltä ja voimalan alittavan Thaimaan päästönormit hyvän teknologian ansiosta, ilmansaasteiden ja tuhkajätteen pelätään pilaavan juomaveden, viljelykset ja ihmisten terveyden. Voimalat voivat karkoittaa turistit eräiltä maan parhailta hiekkarannoilta. Prachuabin maakuntaan ollaan suunniteltu nimittäin kahta muutakin hiilivoimalaa!

Kivihiili on kritiikin kohteena myös kasvihuonekaasupäästöjensä osalta. Niiden vähentämisestä on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen ja Thaimaankin intressissä lienee Bangkokin suojeleminen meriveden pinnan nousulta. Tarjolla on jo nyt puhtaampia ja edullisempia energialähteitä.

Vaihtoehtoista energiaa tutkivien järjestöjen yhteenliittymä onkin julkaissut suunnitelmansa UPDC:n voimalan korvaamiseksi lähinnä biomassan käytöllä ja energiansäästöllä. Vaihtoehto toisi paljon työpaikkoja sekä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä ja maan ulkomaanvelkaa.

Australia lobbaa kuitenkin ankarasti hiiliteollisuutensa puolesta Thaimaan hallituksen suuntaan. Myös Fortumin kansainvälisten investointien johtaja Eero Auranne vetosi hiilen riittävyyteen syyskuisessa Mekong-seminaarissa Helsingissä. Hän jopa väitti, että ”ilman hiilivoimaa ei ole tulevaisuutta”.

Juttu jatkuu > > >

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!