Pidätykset jatkuvat Turkissa

Teksti: Kristiina Koivunen

PitkätIhmisoikeudetAasiaLähi-itäTurkki

Turkin ihmisoikeusjärjestön ex-puheenjohtaja Akin Birdal joutui maaliskuun lopulla uudelleen vankilaan. Uusi puheenjohtaja Erin Keskin syyttää Turkin poliisia naisvankien seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Turkin ihmisoikeusjärjestö IHD:n puheenjohtajan, asianajaja Eren Keskinin mukaan seksuaalista väkivaltaa tapahtuu Turkin poliisiasemilla järjestelmällisesti ja hänen mukaansa lähes kaikki pidätetyt naiset joutuvat sen kohteeksi.

Erin Keskin toimi aiemmin ihmisoikeusjärjestön varapuheenjohtajana. Silloisen puheenjohtajan Akin Birdalin oli vaikea hoitaa tehtävää, koska hän oli pitkään sairaslomalla toukokuussa 1998 tehdyn murhayrityksen jälkeen.

Birdal myös vangittiin viime vuoden kesäkuussa, jolloin hän sai 12 kuukauden tuomion. Hänet vapautettiin terveydellisistä syistä syyskuussa, mutta vangittiin nyt maaliskuun lopussa uudestaan. Turkin viranomaisten mukaan hänen kuntonsa kestää nyt tuomion suorittamisen loppuun Ankaran keskusvankilassa.

Myös Eren Keskin on itse ollut vankilassa ja häntä vastaan on edelleen vireillä juttuja sotilastuomioistuimessa Turkin valtiollisen yhtenäisyyden vaarantamisesta.

Pidätettyjä nöyryytetään

Keskin sanoo, että usein pidätettyjen miesten sukulaisnaisia tuodaan poliisiasemille ja miehet yritetään saada puhumaan uhkaamalla naisten raiskauksella. Jos miehet eivät toimi poliisien toiveiden mukaisesti, uhkauksista tulee Keskinin mukaan totta vankien silmien edessä. Turkin poliisi ja viranomaiset ovat puolustautuneet raiskaussyytöksiin sanomalla, että kyse saattaa olla vain yksittäisten poliisien virheistä.

"Raiskaukset ja muu kidutus toteutetaan tavalla, joka on uhrille mahdollisimman nöyryyttävä ja tuskallinen", kertoo Keskin. "Pidätettyjä naisia puhutellaan uhkaavaan ja seksistiseen sävyyn ja he joutuvat olemaan alasti kuulusteluissa."

Turkissa tämä on tosin normaali käytäntö myös miehiä kuulusteltaessa. Toimittaja Gurbetelli Ersöz on kertonut omasta vankeusajastaan, että ollessaan kerran viikon pienessä eristyssellissä, hän joutui olemaan koko ajan alasti. Myös erilaiset gynekologiset tutkimukset ovat yleensä tarpeettomia ja niiden tarkoitus on vain häpäistä pidätetty. Näin tapahtui esimerkiksi saksalaiselle yli 30-vuotiaalle Kurdistanin Työväenpuolueen sissille Eva Juhnkelle. Hänelle tehtiin Batmanin vankilassa tutkimus, jotta selviäisi onko hän neitsyt.

Juridisen näytön saamiseksi raiskauksesta uhrin olisi päästävä lääkärintutkimukseen 48 tunnin kuluttua tapahtuneesta. Yleensä naisia ei päästetä pois poliisiasemalta näin nopeasti. Jos päästetään, he ovat liian shokissa hakeutuakseen lääkäriin.

He pelkäävät eniten perheensä miesten suhtautumista asiaan. Useimmilta kestää pitkän aikaa, ennen kuin he pystyvät puhumaan siitä kenekään kanssa. Monet naiset sairastuvat vaikeaan depressioon ollessaan täysin yksin kokemuksensa kanssa. Kihloissa olevat naiset purkavat kihlauksensa ja unohtavat hääsuunnitelmat, lisäksi perheensä hylkäämiksi joutuneet naiset saattavat ajautua prostituutioon.

Eräs nainen teki toissavuonna itsemurhan Diyarbakirissa kun poliisit tulivat pidättämään häntä toisen kerran. Hän tiesi, mitä olisi tulossa, joten hän päätti hypätä kerrostalon ikkunasta.

Jotkut raiskatut naiset pakenevat Eurooppaan, mutta heidän on vaikea puhua raiskauksesta edes turvapaikkakuulustelussa.

Eren Keskin toivoo, että Euroopassa järjestettäisiin terapiaa ja tukiverkkoja seksuaalisesti kidutetuille musliminaisille. Tällaisen tuen tarpeessa olevia pakolaisnaisia on paljon.

Eren Keskin on perustanut järjestön, jolta poliisiasemilla kidutetut naiset saavat juridista apua rikosilmoituksen tekemisessä ja korvausten hakemisessa. Terapeuttista apua he saavat mm. Istanbulin yliopiston yhteydessä toimivalta klinikalta, jonne tulee potilaita puolen vuoden mittaiseen kuntoutukseen myös muualta Turkista.

KRISTIINA KOIVUNEN

Kumppanissa kirjoitettiin Akin Birdalin murhayrityksestä numerossa 2/99.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kristiina Koivunen