Perhesalaisuuksia

Teksti: Hannu Waarala

KulttuuriKirjallisuusTaideAfrikkaItä-AfrikkaSomalia

Nuruddin Farah: Perhesalaisuuksia
Suom. Seppo Loponen, Otava 1999.

Vuonna 1945 syntynyttä Nuruddin Farahia pidetään yhtenä aikamme parhaista afrikkalaisista nykykirjailijoista. Hän on kotoisin Somaliasta, kirjoitetun kirjallisuuden reuna-alueilta, mutta opiskellut ja elänyt sittemmin Euroopan eri maissa sekä Yhdysvalloissa.

Vuonna 1998 Farah sai arvostetun Amerikan Nobeliksi kutsutun Neustadt-palkinnon. Ennen Perhesalaisuuksia-romaania, Farahin tuotannosta on suomennettu romaanit Karttoja (1988) ja Elämisen lahja (1990).

Farah on Somaliassa kiistelty ja kielletty kirjailija. Kotimaassa hänen teoksiaan ei ole julkaistu lukuunottamatta eskoisteosta nimeltä From A Crooked Rib.

Farah yritti aluksi kirjoittaa somaliksi, mutta päätyi intellektuellina ja kirjallisena kokeilijana kirjoittamaan lopulta englanniksi. Somalin kirjoitettu kieli oli vasta alkuasteella eikä se mahdollistanut kaikkien kirjallisten keinojen ja nyanssien käyttöä.

Somalian yhteiskunnallinen ja historiallinen tilanne on kuitenkin maanpakolaisuudesta huolimatta Farahin tuotannon keskeinen teema. Juuri tähän kulttuurisen identiteetin etsintään hänen vahvasti myyttiset ja fabuloivat romaaninsa kiinnittyvät.

Farahin Perhesalaisuuksia on sekä mytologisten tarinoiden siivittämä sukuromaani että pienoiskuva klaanien rikkirepimästä yhteiskunnasta ennen sisällissotaa. Somalian siirtomaatausta, yhteiskunnallisen ja historiallisen identiteetin hajanaisuus ja hauraus, ovat tärkeimpiä esteitä Somalian modernisaatiolle ja sivilisaatiokehitykselle.

Farahin mukaan Somalian klaaniyhteiskunnasta puuttuu sivistynyt keskiluokka, joka takaisi yhteiskunnallisen kehityksen tasapainon ja jatkuvuuden. Klaanien välinen taistelu on sokeaa valtataistelua, joka ei johda muuhun kuin sortoon, väkivaltaan ja maanpakolaisuuteen.

Onko tabuissa totuutta

Moniulotteisena romaanina Perhesalaisuuksia valottaa Somalian yhteiskunnallisen sekasorron psykohistoriallisia ehtoja, maagisten uskomusten ja heimofalangien ylläpitämien tabujen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Magiassa on totuutta, mutta onko sitä myöskin tabuissa, kysyy Farahin eräs romaanihenkilö viisaasti.

Keskeinen hahmo Farahin romaanissa on mogadishulainen liikemies Kalaman, jonka sukutaustasta paljastuu kaamea tragedia. Hänen biologinen alkuperänsä on joukkoraiskauksessa, jonka kohteeksi hänen äitinsä nuorena joutui.

Salaisuutta on perhepiirissä varjeltu aina Kalamanin aikuisikään asti. Mutta kun eräänä päivänä ilmestyy kuvioihin seksuaalisten demonien riivaama Sholoongo, Kalamanin lapsuudenrakkaus, joka vaatii häntä siittämään itselleen lapsen, koko salaisuuksien verhoama vyyhti alkaa yllättäen purkautua.

Farahin kertoma sukutarina ei ole vailla freudilaisia kaikuja ja assosiaatioita vaikka itse seksuaaliteetin mytologisointi ja eroottisesti latautunut metafoorisuus on syvässä alkuvoimaisuudessaan kaikkea muuta kuin puhdasta symbolien metsästystä.

Perhesalaisuuksia viestittää romaanimuodossa, piilotekstinä, meillä vähemmän tunnettuja asioita Somalian yhteiskunnallisesta ja historiallisesta tilanteesta ja mentaliteetista. Taitavana psykohistoriallisena romaanina se on kaiken kaikkiaan myöskin melkoinen kielellinen taidonnäyte.

HANNU WAARALA


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!