FinnWatch vahtimaan suomalaisyhtiöitä

KehitysyhteistyöYhtiötEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kansalaisjärjestöissä ei täysin luoteta yhtiöiden omiin eettisiin ohjeisiin eikä varsinkaan niiden käytännön toimeenpanoon kehitysmaiden tuotantoyksiköissä, joihin julkinen valvonta ei ulotu. Useat suomalaiset kehitys-, ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöt sekä ay-liike ja kirkko haluaisivat riippumattoman vahtikoiran tutkimaan suomalaisperäisten tai suomalaisille tärkeiden yhtiöiden toiminnan vaikutuksia etelässä.

Parhaillaan perusteilla olevan FinnWatchin pyrkimyksenä olisi riippumattoman selvitystoiminnan lisäksi nostaa julkista keskustelua suuryhtiöiden toiminnan sosiaalisista vaikutuksista. Tavoitteena on lisätä yritysten ja kuluttajien tietoisuutta suuryhtiöiden vaikutusvallasta ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä.

FinnWatch-hankkeen esiselvityksen tekijän Hanna Matinpuron mukaan pyrkimyksenä on vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin niin, että ne soveltavat toiminnassaan etelässä kaikkia kansainvälisiä sitoumuksia ja julistuksia, niin ihmisoikeuksien, työsuojelun kuin ympäristön osalta.

Kuva: Mauri Rautkari / Kuvaario
Tamilinaisia teeplantaasilla Sri Lankassa. (Kuva: Mauri Rautkari/Kuvaario)

Norjalaisten luotettu tutkimusjärjestö

FinnWatch on saanut vaikutteita kansainvälisesti toimivilta yhtiövahdeilta. Esimerkiksi Norjan NorWatch ja Saksan GermanWatch toimivat kansalliselta pohjalta ja ovat saaneet luotettavan ja riippumattoman tiedonvälittäjän maineen kotimaissaan. Ne seuraavat kansallisesti tärkeiden yhtiöiden kansainvälisten liiketoimien vaikutuksia lähinnä kehitysmaissa mutta myös siirtymätalouden maissa. Ne monitoroivat myös kehitysyhteistyön, hallitustenvälisten rahoituslaitosten ja muun julkisen politiikan, kuten vienninedistämisen, ympäristö- ja kehitysvaikutuksia.

NorWatchin ensimmäinen konkreettinen norjalaisyhtiön toimien arviointi oli norjalaisfirman osallisuudesta ongelmalliseen kaivoshankkeeseen Ecuadorissa vuonna 1993. Hanke herätti runsasta keskustelua erityisesti kaivosyhtiön kotipaikkakunnalla Kristiansandissa ja yhtiö luopui hankkeesta julkisen painostuksen ansiosta. Kaivoshanke oli konkreettinen esimerkki siitä, miten vähän Norjassa oli tietoa yhtiöiden toimista kehitysmaissa.

Tällä hetkellä NorWatchin rekisterissä on hieman yli tuhat norjalaisyhtiötä. Vuoden alussa niitä oli vielä yli 1400, mutta nelisensataa yritystä on siirtynyt yritysjärjestelyiden kautta muualle. Suurin osa näistä on siirtynyt ruotsalaisten omistukseen. Pohjoismaisilla aktivisteilla onkin aikeita yhteisen yhtiövahdin NordWatchin perustamiseksi, kun yhä useammat eri pohjoismaiden suuryhtiöt ovat fuusioituneet keskenään.

Yhtiörekisterin ylläpito vaatii paljon työtä, sillä nimet ja omistussuhteet muuttuvat jatkuvasti. Norjalaisyhtiöiden toiminnan lisäksi NorWatch on tutkinut kehitysapuhankkeiden vaikutuksia sekä norjalaisten sijoitussalkkujen sisältöä. Tärkeintä on, että toiminnassa on mukana norjalainen intressi, jonka käsittelyllä norjalaisessa julkisuudessa on merkitystä.

Useissa tapauksissa yhtiöt ovat muuttaneet toimintaansa parempaan suuntaan NorWatchin julkistettua kritiikkinsä. Helpoimmin yhtiöt ovat vastanneet konkreettisiin yksittäisiin ongelmiin, kuten palkkatasoon tai työturvallisuuden laiminlyönteihin. Myös viranomaiset ovat heränneet NorWatchin tietojen perusteella toimimaan esimerkiksi laivanhajotusteollisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhtiövallan vahtikoirat

Kansallisista intresseistä riippumaton monikansallisten yhtiöiden globalisaatio ja vallan kasvu on saanut vastaansa suuryhtiöiden poliittista toimintaa ja yritystoiminnan vaikutuksia seuraavan kansainvälisen kansalaisverkoston. Verkoston toiminta keskittyy informaation välitykseen internetissä. Monitoroinnin tulokset nousevat toistuvasti esiin globalisaatiota kritisoivien järjestöjen ja mielenosoittajien toimintajulistuksissa.

Esimerkiksi hollantilainen Corporate Europe Observatory CEO tutkii suuryhtiöiden poliittista toimintaa ja on analysoinut erityisesti suuryhtiöiden vaikutusvaltaa EU:n instituutioissa ja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. CEO toimii yhteistyössä ranskalaisen Observatorie de la Mondialisiationin kanssa, joka seuraa globalisaatiokehitystä yhtiövallan kasvun näkökulmasta.

Yhdysvaltalaiseen Public Citizen -verkostoon kuuluva Multinationals Resource Center MRC analysoi valtaosaksi yhdysvaltalaisten omistuksessa olevien monikansallisten yhtiöiden poliittista vaikutustoimintaa ja asemaa kansainvälisessä politiikassa. Se tarjoaa tietopalvelua yhtiöiden toiminnan vaikutuksista, kouluttaa etelän kansalaisjärjestöjä ja julkaisee Multinational Monitor julkaisua. Näiden suhteellisen pienten tutkimusjärjestöjen ja niiden etelän kumppaneiden analyysit olivat keskeisiä aloitteentekijöitä ja lähteitä muun muassa MAI-sopimuksen ja WTO:n Millennium-kierroksen vastaisen kansalaisverkoston toiminnassa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!