Attac marssii Suomeen

Teksti: Markus Ojala

TalousKansainväliset verotEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

"Verotusyhdistys kansalaisten parhaaksi"

Kuva: Markus Ojala
Attacin puuhamiehet Suomessa: Johan von Bonsdorff (oik.) ja Mikael Böök käynnistivät kansallisen Attac-hankkeen, Per Salskov-Nielsen vastaa suomenruotsalaisen Attacin perustamisesta. (Kuva: Markus Ojala)

Suomen Attac-liikkeen taipaleelle soitettiin alkutahdit 24.1. pidetyssä kokouksessa Elintarviketyöläisten liiton tiloissa Helsingissä. Kokouksessa päätettiin perustaa sekä kansallinen Attac-liike että Helsingin paikallisyhdistys. Jo aiemmin on Turussa aloitettu nimienkeruu suomenruotsalaisen Attac-osaston perustamiseksi.

Attac on Ranskasta lähtöisin oleva kansalaisliike, joka etsii vaihtoehtoja uusliberalistiselle talouspolitiikalle ja ajaa ns. Tobinin veroa valuuttasiirroille. Ranskalaislehti Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja Ignacio Ramonet lausui liikkeen perustamiseen johtaneet sanat pääkirjoituksessaan joulukuussa 1997. Hän esitti kansainvälisen valuuttaspekuloinnin rajoittamista Tobinin verolla, pääomatulojen korkeampaa verotusta ja veroparatiisien lakkauttamista.

Ympäri maailman viime vuosikymmenellä pyyhkäisseet talouskriisit olivat lisänneet kiinnostusta Tobinin veroa kohtaan ja kasvattaneet markkinavetoisen globalisaation kritiikkiä. Kaakkois-Aasian talouskriisin aikaan vuosikymmenen lopulla valuuttakeinottelijoiden nähtiin keräävän sievoiset voitot samalla, kun kansallisvaltiot suistuivat ankaraan lamaan.

Ramonet'n kirjoitus saikin valtavasti vastakaikua, ja puoli vuotta myöhemmin hänen esittämänsä Attac-liike ("pääomasiirtojen verotusyhdistys kansalaisten parhaaksi") perustettiin Ranskassa. Joulukuussa 1998 hyväksyttiin Attacin kansainvälinen ohjelmajulistus. Siinä sitoudutaan Ramonet'n esittämien tavoitteiden lisäksi ajamaan eläkerahastojen käymän valuuttakaupan rajoittamista, investointien julkisuutta kehitysmaissa ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa.

Kansainväliseen Attaciin on liittynyt tammikuun loppuun mennessä 19 maata Euroopasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta sekä Kanadan osavaltio Quebec.

Kärki Tobinin verossa

Suomessa Attac alkoi hahmottua internetyrittäjä Mikael Böökin ja toimittaja Johan von Bonsdorffin aloitteesta. Böökin muutamaa viikkoa etukäteen avaama sähköpostilista (attac-lista@kaapeli.fi) avusti yhteisen keskustelutilaisuuden organisoinnissa ja keräsi lyhyessä ajassa yli 200 tilaajaa. Näistä Helsingin kokoukseen saapui noin 70 kiinnostunutta.

Elintarviketyöläisten puheenjohtajan Ritva Savtschenkon johtamassa keskustelussa jatkettiin jo sähköpostilistalla aloitettua mielipiteenvaihtoa Suomen Attacin päämääristä ja toimintatavoista. Puheenvuoroissa korostettiin Attacin roolia tiedonvälittäjänä ja julkisen keskustelun moottorina. Kansainvälisen Attacin ohjelmajulistuksen mukaisesti puollettiin sitoutumista Tobinin veron ajamiseen.

Erkki Tuomioja varoitti kuitenkin osanottajia jäämästä yhden asian liikkeeksi. "Ei hirttäydytä Tobinin veroon", Tuomioja sanoi. "Jos osoittautuu, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa, tehtävänämme on esittää Tobinin veron epäilijöille muita vaihtoehtoja, joilla samoihin tavoitteisiin päästäisiin." Silti myös Tuomioja kannatti Tobinin veron asettamista liikkeen ajamien asioiden kärkeen.

Suomen Attacin virallista perustamiskokousta valmistellaan Helsinkiin loppukevääksi. Eri puolille maata ollaan myös perustamassa paikallisia toimintaryhmiä. Suomessakin Attac perustuu henkilöjäsenyyteen.

Ajankohtaista tietoa Attacista saa Suomen Attacin sivuilta. Sieltä voi myös liittyä Attacin sähköpostilistalle ja osallistua keskusteluun.

Lisätietoa Attacista:
Suomen Attac
Kansainvälinen Attac
Ruotsin Attac

Le Monde Diplomatiquen pääkirjoitustoimittaja Ignacio Ramonet'n kirjoitus loi ATTAC-liikkeen. Eeva Luhtakallio on suomentanut pääkirjoituksen:
Riisukaamme markkinat aseista

Helsingin Sanomat haastatteli 26.1. ATTACia Suomeen tuovaa Johan von Bonsdorffia:
HS: Vanhan valtaajat puuhaavat vaihtoehtojärjestöä

Sanomalehti Kaleva haastatteli 20.1. liikkeestä kiinnostunutta ulkoministeri Erkki Tuomiojaa:
Kaleva: Valuuttaliikkeet säätelyyn


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!