Ei enää miehitetty, ei vielä itsenäinen

Teksti: Timo Mielonen

DemokratiaHallintoIhmisoikeudetAasiaKaakkois-AasiaItä-Timor

YK vastaa ensimmäistä kertaa itsenäistyvän maan hallinnon perustamisesta. Koekaniinin nimi on Itä-Timor, ja sen asukkaat ovat kritisoineet ankarasti YK:n hallintoa. Kansalaisjärjestöt ovat yhä vahvemmin mukana rakentamassa uutta yhteiskuntaa mutta etääntyvät samalla sen johtajista.

Kuva: Timo Mielonen
Indonesian vaakunalla koristettua lipputangon perustaa puretaan Dilissä. (Kuva: Timo Mielonen)

Itätimorilaiset hylkäsivät Indonesian ehdottaman autonomian ja valitsivat itsenäisyyden YK:n järjestämässä kansanäänestyksessä vuonna 1999. Puolisotilaalliset joukot tarttuivat väkivaltaan Indonesian armeijan tuella välittömästi äänestystuloksen julistamisen jälkeen, joten YK:n ensimmäiseksi tehtäväksi tuli väkivaltaisuuksien lopettaminen, indonesialaisten joukkojen vetäytymisen valvonta ja humanitaarisen avun jakaminen.

Nyt YK keskittyy jälleenrakennukseen ja siirtymäkauden hallintoon. Sitä hoitaa UNTAET eli United Nations Transition Authority in East Timor, joka siis toimii tällä hetkellä Itä-Timorin hallituksena. UNTAETia on kritisoitu voimakkaasti. Monien itätimorilaisten mielestä se on tehnyt yksipuolisia päätöksiä eikä ole riittävästi konsultoinut viime vuoden marraskuussa perustettua kansallisneuvostoa (National Council) tai paikallisia järjestöjä.

Jotkut kansallisneuvoston jäsenet ovatkin sitä mieltä, ettei heillä ole mitään vaikutusvaltaa. UNTAETia on myös arvosteltu siitä, ettei se ole antanut kansallisneuvoston jäsenille riittävästi resursseja, jotta he voisivat konsultoida omia taustaryhmiään.

Muiden YK-operaatioiden kopioiminen Itä-Timorille on sekin herättänyt arvostelua. Aina ei ole edes muistettu poistaa edellisen operaation maan nimiä ja korvata niitä Itä-Timorilla. Tällainen suunnittelu ei ole lisännyt luottamusta.

Henkilökunnan suuri vaihtuvuus on ollut yksi keskeinen UNTAETin ongelma. Jopa UNTAETin työntekijät myöntävät tilanteen ajautuneen siihen, että kaikkein kyvykkäimmät työntekijät ovat lähteneet Itä-Timorista. UNTAETin johtajaa, brasilialaista Sergio de Melloa, on kritisoitu heikosta sitoutumisesta operaatioon.

YK ei ole myöskään onnistunut kattavasti kertomaan itätimorilaisille, mikä UNTAETin mandaatti ja tehtävä on. Tästä syystä paikallisilla asukkailla on ristiriitaisia ja ylisuuria odotuksia: UNTAETin odotetaan esimerkiksi korjaavan kaikki tuhotut talot.

Tiedottaminen UNTAETin mandaatista ei ole helppo tehtävä maassa, jossa ei ole kattavaa radioverkkoa eikä lehdistöä ja jossa merkittävä osa aikuisista ei osaa lukea. Kummallista onkin, miksi YK ei ole panostanut koko maan kattavan radioverkon rakentamiseen, sillä sen avulla olisi voitu edistää myös itätimorilaisten omaa yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ja luoda edellytyksiä demokratialle.

Kompromissit vaikeita itätimorilaisille

YK ei kuitenkaan ole yksin vastuussa UNTAETin ongelmista. Pitää muistaa, että väkivaltaisuuksien puhjettua syyskuussa 1999 operaation suunnitteluun ei jäänyt juuri lainkaan aikaa vaan YK joutui reagoimaan kulloiseenkin tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.

Itätimorilaiset kantavat myös oman vastuunsa maansa nykyisistä poliittisista ongelmista. Heille on ollut vaikeaa rakentaa toimivaa vuorovaikutusta UNTAETin kanssa. Usein erimielisyydet ovat johtaneet siihen, että itätimorilaiset ovat kieltäytyneet yhteistyöstä sen sijaan, että he olisivat ryhtyneet yhdessä rakentamaan vaihtoehtoista ratkaisumallia. Timor Aidin puheenjohtaja Maria do Ceu Federer sanoo tämän olevan tyypillistä itätimorilaisille.

"Heillä ei ole kokemusta ja perinnettä ongelmien ratkaisuun ja kompromissien rakentamiseen, vaan jokainen haluaa oman näkemyksensä tulevan lopulliseksi päätökseksi", Federer sanoo.

UNTAETin toimikauden pituus jakaa itätimorilaisten mielipiteitä. Osa haluaisi, että UNTAET lähtisi pois mahdollisimman nopeasti, jotta itätimorilaiset voisivat itse ottaa vastuun asioiden hoitamisesta. Tosin rauhanturvajoukkojen läsnäololle toivotaan jatkoa, sillä ne estävät puolisotilaallisten joukkojen hyökkäykset Länsi-Timorin puolelta Itä-Timorille.

Osa itätimorilaisista toivoo UNTAETin läsnäolon jatkuvat vielä ainakin pari vuotta, jotta itätimorilaiset saisivat pidemmän siirtymäkauden rakentaa omaa hallintoaan. Monet pelkäävät myös ulkopuolisen rahoituksen romahtavan siinä vaiheessa, kun YK lähtee Itä-Timorista. "Meillä ei ole centtiäkään omaa rahaa, kaikki rahat ovat UNTAETilla", muistuttaa Federer.

Luotettavan tiedon puute vaikeuttaa tehokasta päätöksentekoa. Esimerkiksi työttömyyden arvioidaan olevan noin 80 prosenttia työvoimasta, mutta kukaan ei osaa sanoa, kuinka oikea tämä arvio on. Se ei nimittäin perustu mihinkään tilastoaineistoon.

Itätimorilaisen LAIFET (Labour Advocacy Institute of East Timor) -järjestön koordinaattori Eusebio Guterres kertoo ehdottaneensa kansallisneuvoston puheenjohtajalle Xanana Gusmaolle väestönlaskennan toteuttamista. Samassa yhteydessä olisi voitu kerätä tietoja ihmisten koulutuksesta, työllisyydestä, ammatista ja muista vastaavista seikoista. Näiden tietojen pohjalta voitaisiin tehdä kehittämissuunnitelmia, jotka perustuisivat todelliseen tilanteeseen eivätkä arvioihin. "En saanut minkäänlaista vastakaikua ehdotukselleni", Eusebio Guterres toteaa.

Vaikea tie vaaleihin

Kansallinen vastarintaneuvosto CNRT on ollut ja on yhä keskeinen poliittinen vaikuttaja Itä-Timorissa. Neuvosto perustettiin 1993 ja siihen ovat liittyneet kaikki itätimorilaiset poliittiset puolueet. CNRT:llä oli tärkeä rooli kansainvälisen tuen hankkimisessa Itä-Timorin itsenäisyydelle. Xanana Gusmao on ollut myös CNRT:n puheenjohtaja.

Tämän vuoden aikana on tarkoitus valita vaaleilla perustuslakia säätävä kokous. Ehdokkaita asettaisivat poliittiset puolueet. Ongelmana on, että puolueiden rekisteröityminen on vielä pahasti kesken: viime vuoden loppuun mennessä ainoastaan kaksi puoluetta oli rekisteröitynyt UNTAETin ylläpitämään puoluerekisteriin.

Artikkeli jatkuu >>>


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!