Tutkimusmatkoilla arabien parissa

Teksti: Vesa Sisättö

KulttuuriKirjallisuusEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Tutkimusmatkoilla arabien parissaGeorg August Wallin:
Tutkimusmatkoilla arabien parissa
Suomeksi toimittaneet Jussi Aro ja Armas Salonen. WSOY 1966, 2. painos 1989.


Samaan aikaan, kun Euroopassa elettiin kiihkeää vallankumouksen vuotta 1848, vaelsi Ahvenanmaan Sundista kotoisin oleva mies beduiinien joukossa Pohjois-Arabian aavikoilla.

Tämä mies oli suomalainen tutkija Georg August Wallin. Hän oli saapunut Egyptiin 1843 ja opetellut elämään arabina. Hän esiintyi muslimina, jonka vanhemmat olivat muuttaneet Venäjälle ja joka oli nyt palannut isiensä maahan.

Wallin matkusteli Lähi-idässä Abdulwali-nimisenä ja kävi muun muassa Mekassa ja Persiassa. Matkojensa aikana hän kirjoitteli kirjeitä ja piti päiväkirjaa. Osa näistä muistiinpanoista on julkaistu teoksessa Tutkimusmatkoilla arabien parissa.

Poikkeuksellinen tutkimusmatkailija

Wallin oli poikkeuksellinen ihminen. Opiskeluaikoinaan hän oli aiheuttanut hankaluuksia kapinallisuudellaan. Hän oli kuitenkin myös lahjakas opiskelija ja opetteli arabiaa sekä persiaa Pietarissa syntyperäisten opettajien avulla. Lisäksi hän oli opiskellut hieman lääketiedettä ja esiintyi matkoillaan tarvittaessa lääkärinä.

Itämaat olivat kiehtoneet Wallinia jo lapsena. Toteuttaessaan unelmansa hän pettyi osin mutta löysi myös todellisen rakkauden: aavikot ja niiden kansan, beduiinit.

G.A.Wallin poikkeaa aikansa korskeista tutkimusmatkailijoita, jotka suhtautuivat alentuvasti "alkuasukkaisiin" ja mittailivat seutuja kolonisaatio mielessään. Wallin pyrki pääsemään mahdollisimman lähelle tutkimaansa kulttuuria. Hän pukeutui arabiksi, puhui arabiaa ja noudatti muslimien rukouksia.

Muslimiksi naamioituessaan hän pyrki sisäistämään itämaisen ihmisen koko käyttäytymisen. Matkakuvauksessaan hän kertoo, kuinka tämä merkitsi jopa uuden kiireettömän kävelytyylin opettelua.

Wallin ja beduiinit

Toisin kuin aikalaisiaan Wallinia kiehtoivat idässä nimenomaan ihmiset, kansa, eivätkä vanhat kirjoitukset ja muistomerkit. Hän kuvailee tapaamiaan henkilöitä, heidän luonnettaan ja tapojaan eikä arkaile lausua näistä mielipiteitään. Beduiineihin verrattuna egyptiläiset ja muut kaupunkilaistuneet muslimit olivat hänen mielestään rappeutuneita teeskentelijöitä.

Beduiinien elämän yksinkertaisuus ja rehtiys tekivät Walliniin vaikutuksen. Beduiinit elivät päivästä päivään: kun ruokaa tai juotavaa oli, se nautittiin kaikki. Mistä voisi tietää, ettei huomenna joku ryöväisi kaikkea?

Ruoka jaettiin kaikkien kesken ja vieraat kestittiin. Vaikka beduiinien uskonnolliset tavat olivat huomattavasti yksinkertaisemmat kuin kaupunkilaisten, heidän alistumisensa Jumalan tahtoon tuntui Wallinista syvältä.

Jotkut Wallinin havainnot ovat yllättäviä. Muuten konservatiiviset beduiinit olivat hyvin kiinnostuneita rokotuksista. He olivat havainneet, että tietyistä taudeista seurasi hedelmättömyys, mikä oli beduiineille pahinta mitä voi sattua.

Wallin oli kaikkein onnellisin aavikolla beduiinien parissa käydessään nukkumaan hiekalle pitkän kamelilla kuljetun päivän päätteeksi. Kuin kaikkien romanttisten aavikkotarinoiden huipentumaksi Wallin, jolla oli ilmeisesti silmää naiskauneudelle, rakastui erään beduiinin tyttäreen ja suunnitteli karkaavansa tämän kanssa. Hän tuli viime hetkellä järkiinsä.

Matkalla Wallinin kanssa

Wallinin vaeltaminen arabien mailla oli vaikeaa. Hän eli yliopistolta saamillaan apurahoilla, mikä monesti merkitsi köyhyyttä ja kurjuutta. Rosvot olivat vaarana eikä terveyskään aina ollut paras mahdollinen. Tästä huolimatta Wallinin matkakuvaukset ovat itämaisen kiireettömiä. Hän viipyy yksityiskohdissa ja ihmisissä ja kuvailee vuolaasti maisemia.

Tämä tuottaa joskus mielenkiintoisia mielleyhtymiä, kun Wallin vertailee Lähi-idän maisemia suomalaisiin. Näin hän kuvaa Niilin putouksia: "Koski ei ollut kovin huomattava, ei läheskään verrattavissa tavallisimpiin mitä olen nähnyt Kokemäenjoessa eikä läheskään niin korkea kuin Vanhankaupungin koski meillä."

Tutkimusmatkoilla arabien parissa vaeltaa eteenpäin rauhallisesti kuin aavikolla askeltava kameli. 1840-luvun Arabian hajut, maut, tuuli, hiekka ja ihmiset heräävät henkiin teoksen sivuilla. Wallin vie lukijansa mukanaan idän ihmisten ja maisemien luo.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!