Äidinkieli tukahdutetaan koulutuspoliittisin keinoin

Teksti: Sari Summanen

HallintoIhmisoikeudetAfrikkaEteläinen AfrikkaMauritius

Mauritiuksen ekaluokkalaiset joutuvat opiskelemaan kielellä, jota he eivät ymmärrä ja jota opettajatkaan eivät hallitse kunnolla.

Kuva: Sari Summanen
Mauritiuksella yli puolet lapsista putoaa koulutieltä jo 11-vuotiaina. (Kuva: Sari Summanen)

Siirtomaa-aikojen perintönä Mauritiukselle on jäänyt brittimallille rakennettu koulutusjärjestelmä, joka toimii nykyisellään huonosti. Viisivuotiaat ekaluokkalaiset opiskelevat matematiikan alkeita englanniksi, vaikka alle prosentti lapsista puhuu äidinkielenään englantia. Kreoli on Mauritiuksella kaikkien osaama ja käyttämä puhekieli, jota yli 90 % lapsista puhuu äidinkielenään. Kreoli on juuri saanut virallisen ja kiistellyn kirjoitusasunsa mutta sen tie koulutuksen kieleksi on vielä pitkä ja kivinen.

Opettajia kehotetaan käyttämään englantia opetuskielenä. Lasten on siksi varsinkin koulutaipaleensa alussa vaikea ymmärtää opetusta. Jotkut koulutetut vanhemmat puhuvat kotona hieman ranskaa, mutta hyvin harvat lapset osaavat englantia kouluun tullessaan.

Monet opettajat ovat ratkaisseet ongelman kääntämällä kreoliksi konemaisesti kaiken, mitä he matematiikan tunnilla sanovat ensin englanniksi. Tilanne on hankala varsinkin, kun opettajien oma englannintaito vaihtelee. Kreoli on opettajien ja oppilaiden yhteinen kommunikaation väline, mutta sen käyttö tukahdutetaan kielen alhaisen statuksen vuoksi.

"Meidän koulussamme käytetään yksinomaan englantia opetuksen kielenä", valistaa ylpeänä arvostetun koulun rehtori kyselijää. Hetken päästä hän toteaa: "Kaikki opettajat eivät osaa kunnolla englantia. Tämä on suuri ongelma. Ja minä itsekään en koskaan käytä englantia aamunavauksissa. Lapsethan nauraisivat!"

Ekaluokkalaisten neljä kieltä

Käytännössä kreoli on eniten koulussa puhuttu kieli. Lapset puhuvat sitä keskenään ja opettajat selittävät kreoliksi asiat silloin, kun ne eivät mene englanniksi perille. Tätä kuitenkin häpeillään: eihän kansan puhuttu kieli sovi sivistyksen kirjoitettuun maailmaan. Ongelmana ovat myös kokeet, jotka kuitenkin lopulta pidetään englanniksi.

Koska Mauritius on aikoinaan kuulunut myös Ranskan valtiolle, ranskaakin opetetaan tunnin verran joka päivä heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Ranska on lapsille tuttua televisiosta, jossa pyörivät ranskaksi dubatut piirrossarjat - Ranskan valtion avustuksella. Lapset ymmärtävät ranskaa myös siksi, että heidän oma kreolikielensä pohjautuu siihen. Jotkut tahot haluaisivat koulutuksen kieleksi ranskan, sillä se muistuttaa korkean statuksen kielistä eniten kansan omaa kieltä. Koulutuspolitiikka tomuaa jatkuvan kielitaistelun kenttänä.

Kielten paljous aiheuttaa lapsille oppimisvaikeuksia. Ranskan ja englannin lisäksi vanhemmat valitsevat lapselleen kolmannen vieraana kielenä opetetun aineen uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti. Lapsille voidaan opettaa koulussa hindiä, tamilia, urdua, arabiaa, mandariinikiinaa, marathia tai telegua.

"Minusta tuntuu, että lapsille on vaikeaa, kun kieli vaihtuu kaiken aikaa. Nyt he menivät taas lukemaan hindiä ja tulevat kohta takaisin oppimaan englantia. Mutta me emme voi muuttaa tätä systeemiä", pohdiskelee ensimmäisen luokan opettaja.

Yli puolet putoaa pois 11-vuotiaina

Koska kukaan ei puhu englantia, kaikki joutuvat aloittamaan koulunsa samasta huonosta lähtöruudusta. Rikkaat ja koulutetut vanhemmat pystyvät kuitenkin tukemaan lastensa opiskelua ostamalla englanninkielisiä kirjoja. He voivat myös laittaa lapsensa valtion koulun sijasta maksulliseen yksityiskouluun.

Kuusivuotiaiden lasten opettaja on siirtynyt maaseudulta taajama-alueelle. Hän vertaa lasten edellytyksiä oppimiseen pienen saaren eri alueilla:

"Huomasin eron tullessani tähän kouluun. Pari vuotta sitten olin töissä maaseudulla kyläkoulussa. Vaikka lapsissa olikin ainesta, he eivät tehneet mitään opintojensa eteen kotona", hän sanoo.

Koulun kielipolitiikan vuoksi kaikki vanhemmat eivät edes osaa auttaa lapsiaan kotitehtävien teossa, sillä he eivät ymmärrä niitä kieliä, joilla lapsia koulutetaan. Koulun opetussuunnitelmaankaan ei mahdu juuri mitään muuta kieliaineiden lisäksi.
Yli puolet lapsista putoaakin pois koulun systeemistä jo 11-vuotiaina, jolloin kaikkien on läpäistävä kansallinen tasokoe. Kokeessa lapset kilpailevat paikasta Secondary Schoolissa, joita on liian vähän kaikkien lasten kouluttamiseen. 5-10-vuotiaiden lasten opettajille onkin annettu ensisijaiseksi tehtäväksi lasten valmentaminen tätä koetta varten.

Virallisen koulutuspolitiikan mukaan vain miljoonan ihmisen puhumaa kieltä on turha kehittää, vaikka se on saarella ylivoimaisesti eniten puhuttu kieli. Uskotaan, että englannin- tai ranskankielinen koulutusjärjestelmä kasvattaa kansainvälisiä markkinatalouden mahtimiehiä tuomaan vaurautta ja vakautta kehittyvälle valtiolle.

Kirjoittaja vietti syksyn 2000 Mauritiuksella kierrellen kouluja ja tutkien englannin opetusta ja oppimista monikielisessä valtiossa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!