Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet

Teksti: Juha Rekola

KulttuuriKirjallisuusGlobalisaatio

Raimo Väyrynen: Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeetRaimo Väyrynen:
Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet
Gaudeamus 2001.


Globalisaatioilmiön eri puolista on suomeksikin ollut saatavilla monenlaista kirjallisuutta mutta globalisaatiokriittisestä liikkeestä ei juurikaan. Professori Raimo Väyrynen täyttää kirjallaan "Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet" aukkoa ansiokkaasti.

Kriitikot keskustelevat vieläkin siitä, mitä globalisaatiolla oikein tarkoitetaan. Väyrynen ymmärtää sen ennen kaikkea taloudellisen toiminnan sääntelyn purkamisena, jolla markkinat on vapautettu kansallisista rajoista ja poliittisesta ohjauksesta. Tässä mielessä globalisaatiokritiikki pyrkii tuomaan politiikan, yhteisen päättämisen, takaisin tapahtumien keskiöön. Toivoa pitkään jatkuneen vaihtoehdottomuuden illuusion murenemisesta siis on.

Väyrynen käy läpi globalisaatiokritiikin eri näkökulmia ja esittelee kansalaisliikkeitä ja niiden johtajia. MAI:sta siirrytään Niken kautta Jubilee 2000 -kampanjaan, Seattlesta Prahaan, zapatisteista Vandana Shivaan: nimet, tapahtumat ja argumentitkin ovat tuttuja Kumppani-lehteä seuranneelle.

Erityisen kiinnostavan ja hyödyllisen kirjasta tekee suomalaista julkisuutta huomattavasti laajempi analyysi, taustojen kuvaus ja teorioiden yhdistäminen otsikkojulkisuudestakin tuttuihin tapahtumiin.

Kuva: Petri Kuokka
Kansalaiset olivat näyttävästi liikkeellä Jubilee 2000 -mielenosoituksessa Prahassa viime syyskuussa. (Kuva: Petri Kuokka)

Omaksi kampanjasuosikikseen Väyrynen mainitsee Jubilee 2000 -liikkeen, joka on onnistunut kytkemään eettiset periaatteet käytännön vaatimuksiin ja saanut aikaan myös todellisia muutoksia teollisuusmaiden ja niiden hallitsemien kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnassa. Jubilee 2000 on myös ollut silmiinpistävän rauhallinen ja väkivallaton tempauksissaan.

Kirjan lopussa Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman luo suomalaiseen keskusteluun ja liikkeeseen sisäpiiriläisen persoonallisen katsauksen ja päättää sen enteellisesti viittaukseen Attac-liikkeen tulevaisuudesta.

Väyrynen ounastelee viimeaikaisen globalisaation vastaisen liikkeen tulleen tienhaaraan, jossa parin vuoden ajan suuresta talouskokouksesta toiseen matkustanut mielenosoittajajoukko sekä väsyy että alkaa varoa paikkoja, joissa väkivaltaisten provokaatioiden mahdollisuus on suuri.

Sundman puhuu seesteisestä vaiheesta globalisaation maltillisten ja radikaalien kriitikkojen keskinäisissä suhteissa. Kirja on niin ajankohtainen, että jo pari kuukautta sen ilmestymisen jälkeen suomalaisessa keskustelussa olisi lisääkin analysoitavaa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!