Seksuaaliset vähemmistöt piilottelevat Mosambikissa

Teksti: Pia Laine

IhmisoikeudetVähemmistötMiehetAfrikkaEteläinen AfrikkaMosambik

Perhe on Mosambikissa napa, jonka ympärillä koko maa pyörii. Vaimoton mies on miltei mahdottomuus, ja nainen ilman lasta outo lintu, jota yhteisö katsoo syrjäsilmin. Sellaisissa oloissa ei ole helppoa etsiä omaa, valtavirrasta poikkeavaa seksuualista identiteettiään.


Mosambikissa homous on tabu.

Sergio (nimi muutettu) on 23-vuotias mukavan näköinen, miellyttävästi käyttäytyvä nuorimies. Elämä ei kuitenkaan ole niin auvoista kuin toivoa sopisi. Välit perheeseen ovat pakkasen puolella, sillä perhe ei hyväksy pojan erilaista seksuaalista suuntautumista.

"En minä ihan varmasti tiedä olenko homo. Luulen että olen. En tunne vetoa naisiin, vaikka on minulla yksi naissuhde ollutkin", Sergio kertoo.

Sergion vanhemmat ottivat pojan puhutteluun, kun hän oli 16-vuotias. Hehalusivat tietää, miksi ihmeessä pojalla ei ollut ollut vielä ensimmäistäkään tyttöystävää. Se oli outoa perheen kotiseudulla pohjoisessa Mosambikissa, jossa perhe perustetaan varhain.

Kysyttäessä Sergio myönsi, että pojat kiinnostavat enemmän kuin tytöt. Isän mielipide oli tiukka: homous on rikos omaa kulttuuria vastaan. Poika sai luvan pakata laukkunsa.

Sergio lähti opiskelemaan ja asui muiden opiskelijoiden tapaan koulun asuntolassa. Ongelmilta ei vältytty sielläkään, kun monen tytön ihastus ei suostunut seurustelemaan kenenkään kanssa. Pahat puheet alkoivat kiertää, ja uhkailuja riitti.

"Yksi opettajista pyysi minut puheilleen, kun huomasi, että jotain oli vinossa. Hän oli ensimmäinen, joka ymmärsi minua", Sergio kertoo.

Avarakatseinen opettaja tiesi kertoa, että on olemassa maita ja kulttuureja, joissa homous hyväksytään. Sergio suuntasi lopulta kohti pääkapunkia Maputoa vapaamman ilmapiirin toivossa.

Arka aihe

Mosambikissa homous on tabu, josta kysymällä saa keskustelukumppaninsa joko solmuun tai kikattamaan. Koska asiasta ei puhuta, ei tietoakaan ole. Väärinkäsityksiä riittää.

Useimmat homoutta vastaan esitetyt argumentit kiertyvät perheen ympärille. Homous näyttää monen silmissä vastuun välttelyltä.

"En ymmärrä, miten joku mies voi olla ottamatta vaimoa, kun niin moni nainen tarvitsisi aviomiehen. Vihaksi oikein pistää", sanoo tuttavani, lempeä mies.

"Ehkä asiat muuttuvat ajan kanssa, nuoret näkevät televisiosta vaikka mitä. Minun sukupolvelleni sellaisen elämäntavan hyväksyminen on aivan mahdotonta", nelikymppinen mies jatkaa.

Mosambikilaisten kielteisessä asenteessa homouteen on jotain hyvin erilaista verrattuna länsimaiseen homovastaisuuteen: ikään kuin pahinta olisivat sosiaaliset seuraukset, ei asia itsessään.

Eurooppalainen, muutaman vuoden Mosambikissa asunut homomies miettii kulttuurien eroja. Euroopassa heteromiestä kohtaan tehty fyysinen aloite saattaa poikia mustan silmän tai vähintäänkin kirosanaryöpyn. Mosambikissa oman kiinnostuksen ja seksuaalisen suuntautumisen selittäminen herättää hänen kokemustensa mukaan lähinnä uteliaisuutta ja hämmästystä. Halata ja koskea saa, vaikkei toisella osapuolella olisi mitään aikomusta jatkaa seksisuhteeseen asti.

Raha ja rakkaus

Sergio löysi pääkaupungin homopiirit pian Maputoon muutettuaan. Yksityistilaisuuksina järjestetyissä juhlissa miehistä pitävät miehet kokoontuvat tapaamaan toisiaan. Joukossa on paljon yhteiskunnan nokkamiehiä sekä maassa asuvia ulkomaalaisia. Sisään pääsee vain suhteilla, eikä nimiä kerrota ulkopuolisille.

Suuret tuloerot rutiköyhässä maassa tarkoittavat sitä, että raha tunkeutuu helposti myös ihmisten välisiin suhteisiin. Eroa aidon ihmissuhteen ja maksetun rakkauden välillä on joskus vaikea vetää.

Sergio leikittelee välillä ajatuksella, että kertoisi julkisesti olevansa homo. Yhtenä jarruna on kuitenkin se, että yksi hänen lähisukulaisistaan kuuluu Mosambikin politiikan keskiraskaaseen sarjaan. Merkkimiehen sukulaisen kannattaa pitää kieli keskellä suuta, ellei halua koko perhettään mustamaalattavan.

Moni varakkaiden ulkomaisten miesten kanssa liikkuva nuori mosambikilainen on siviilissä hetero. Homomiehille taas kulissivaimo on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Sergiokin tapailee silloin tällöin tyttöjä julkisilla paikoilla. Imagosta on hyvä pitää huolta.

Nuorelle, hyvännäköiselle Sergiolle riittäisi ottajia. Mutta aitoa, tasapuolista ihmissuhdetta etsivä nuorimies on epätoivoinen. Hyvää miestä on vaikea löytää.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.