Sankari: Eulógia Castro Castellón

Teksti: Kimmo Lehtonen

KulttuuriAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-AmerikkaNicaragua

 

Tuhansien läpsäytysten äiti



Doña Eulógia Castro Castellón hiukan ihmettelee mitä ihmeen kuvattavaa kuluneissa ja uurteisissa vanhan naisen käsissä voisi olla. Pyynnöstä hän levittää rauhallisesti kämmenensä kukkamekkoiseen syliinsä ja pysähtyy katsomaan niitä toviksi. Ne ovat isot ja jänteikkäät kädet, koko ikänsä työtä tehneen naisen vahvat kourat. Noihin kauniisiin käsiin liittyy arkisen työnteon lisäksi lukematon määrä muistoja. Niitä on varsinkin lapsista, sillä Doña Eulógia on itseoppinut kätilö, joka on auttanut maailmaan satoja, mitä ilmeisemmin jopa tuhansia lapsia. Kaikki kutsumustyönä, oman maatyön ohessa. Ensimmäisen kerran hän kertoo toimineensa kätilönä 30-vuotiaana. Siitä rumba alkoi, ja Doña Eulógia kertoo läpsäyttäneensä parhaimpina vuosina 60:tä pientä pakaraa. Nyt, 85-vuotiaana, hän sanoo tahdin hiukan hiipuneen. Tilaa on tehtävä nuoremmillekin. Maailmaantuloihin mahtuu myös paljon surullisia tarinoita.

Suuri osa synnytyksistä Siunan takamailla Wanissakin tapahtuu edelleenkin kodeissa, usein pitkien matkojen päässä uudesta terveyskeskuksesta. Hän kertoo surullisena, mutta arkisen tottuneesti, kuinka parikymmenvuotias äiti menehtyi edellispäivänä synnytykseen. "Hänet tuotiin klinikalle liian myöhään. En voinut tehdä enää mitään." Samanlaisia tarinoita hänellä olisi kerrottavaan aivan liian paljon. Nicaraguassa käydyn sisällissodan takia Matagalpan lähistöltä vuonna 1982 Waniin paenneella Doña Eulógialla on itsellään kuusi lasta. "Kaikki ovat maailmalla", hän sanoo ja huitaisee kädellään ilmaan.

Yksin asuva Doña Eulógia on edelleenkin aktiivinen Wanin naisryhmässä, joka kuuluu Siunan alueella järjestäytyneeseen ja Kepankin tukemaan Movimiento de Mujeres Paula Mendoza Vega -naisyhdistykseen. Järjestön avulla yksinäiset ja eronneet naiset ovat kyenneet parantamaan elämänlaatuaan ja saaneet ennen kaikkea myös tukea toisiltaan.

Ei vielä kovinkaan kauan aikaa sitten avioerotapauksissa osuuskuntaan kuuluneet naiset jäivät puille paljaille, koska osuuskunnissa ei tunnustettu naisten omistusoikeutta. Nyt tilanteeseen on saatu muutos, ja heistä on tullut osuuskuntien laillisia osakkaita. Naisjärjestön avulla he ovat myös saaneet pienluottoja siemenviljan ja muiden tarvikkeiden ostoon sekä rohkaisseet myös kylän miehiä keskustelemaan perheväkivallasta ja muista aluetta riivaavista sosiaalisista ongelmista. Niitä riittää.

Doña Eulógia kertoo viikko sitten heränneensä siihen, että talon takapihalla oli varkaita putsaamassa hänen korjuuvaiheessa ollutta papusatoaan. Hän nappasi mukaansa kättä pidempää ja syöksyi metelöiden kohti kuun valossa touhuavia pitkäkynsiä. "Istuttakaa omat papunne, senkin varkaat!", hän huusi kutsumattomille vieraille niin kovalla äänellä kuin vanhasta naisesta vielä irti lähtee. Doña Eulógiaa naurattaa makeasti, kun hän kertoo, miten roistot lähtivät kompuroiden käpälämäkeen. "Viedä nyt vanhan naisen pavut... kuka sellaista viitsii tehdä", hän ihmettelee.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kimmo Lehtonen