Kohdemaat joutuvat syyniin

Teksti: Timo Saari

KehitysyhteistyöHankeEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Arviointien ytimenä on tarkastella Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteutumista. Köyhyyden lieventäminen, ympäristön tilan parantaminen sekä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ovat usein kaukana hankkeiden arjesta.

Suomen kehitysyhteistyö seitsemän pitkäaikaisen yhteistyömaan kanssa joutuu suurennuslasin alle. Etiopian, Kenian, Mosambikin, Nepalin, Nicaraguan, Sambian ja Vietnamin maaohjelmat arvioidaan tämän ja ensi vuoden aikana. "Kyseessä on evaluaatiohistoriamme suurin yhteispanostus. Pyrimme siihen, että kysymyksenasettelut ja tavoitteet arvioinneille ovat samat. Näin haluamme varmistaa, että tulokset ovat yhteismitallisia", kertoo ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston evaluaatioyksikön johtaja Sakari Eräpohja.

Arviointien tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, kuinka tuloksellista, tehokasta ja vaikutuksiltaan kestävää Suomen kehitysapu yhteistyömaissa on ollut. Jo aiemmin on arvioitu yhteistyömaihin kuuluvien Egyptin, Namibian ja Tansanian ohjelmat. Evaluointeja johtaa ministeriössä varsin pieni yksikkö. "Meitä on täällä kolmen hengen tiimi. Saimme vihdoin palkattua tutkimusapulaisen, josta on ollut suunnaton hyöty maakohtaisen perusaineiston keräämisessä", sanoo Eräpohja. Evaluaatioyksiköllä on vuosittain käytössään neljän miljoonan markan toimintabudjetti. "Maaohjelmien arviointiin kuluu nyt viisi miljoonaa", kommentoi Eräpohja. Se on noin 0,17 prosenttia kehitysyhteistyön kokonaisrahoista.
 

Päätöksenteon pohjaksi



Kaikki evaluaatiot teetetään ministeriön ulkopuolisilla asiantuntijoilla tai konsulttiyrityksillä. Lähtökohtana on riippumaton arviointi, mutta Eräpohja korostaa myös evaluaatioiden palvelutehtävää: "Meidän tavoitteenamme on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää uuden toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Emme pyri olemaan mikään riippumaton tutkimuslaitos."

Suomessa tiedon välittyminen on haluttu varmistaa viemällä kaikki raportit ministeriön kehitysyhteistyön johtoryhmän käsittelyyn. "Muitakin malleja olisi. Esimerkiksi Tanskassa raportit jaetaan kaikille kansanedustajille", kertoo Eräpohja.

Arvioinneilla on myös vaikutusta kehitysapupolitiikan linjauksiin. Näin kävi Eräpohjan mukaan muun muassa silloin, kun niin sanotusta kehitysjoukkotoiminnasta päätettiin kriittisen evaluaation jälkeen luopua. Usein evaluaatiolla myös varmistetaan tiedollinen selkänoja jo tehdyn linjauksen tueksi. "Kyllä jo ennen Egyptin maaohjelman arviointia tiedettiin, että keskituloisiin kehitysmaihin kuuluvassa maassa Suomen apu tulee loppumaan lähivuosina", sanoo Eräpohja.

Murskaavia arvioita



Arviointien ytimenä on tarkastella Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteutumista. Köyhyyden lieventäminen, ympäristön tilan parantaminen sekä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ovat usein kaukana hankkeiden arjesta.

Egyptin maaohjelma-arviota johtanut Finnagron konsultti Liisa Tervo tekee melko murskaavan yhteenvedon avun onnistumisesta: "Kehitysyhteistyöohjelmaa ei ole kohdennettu köyhyyden vähentämiseen, mutta ympäristöasiat on otettu hyvin huomioon. Tasa-arvoasiat sen sijaan on otettu huonosti huomioon, ainakin hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto ovat olleet merkityksetön osa ohjelmaa." Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan viime keväänä tekemässä Vietnam-raportissa päädytään myös varsin kriittisiin johtopäätöksiin.

Neuvottelukunnan pääsihteeri Leena Rikkilä arvioi: "Tiukasti ottaen Vietnam ei läpäisisi pitkäaikaisille yhteistyömaille asetettuja kriteereitä." Arvostelua herättää erityisesti maan yksipuoluejärjestelmä ja ihmisoikeuksien puutteet, mutta myös se, ettei maa kuulu vähiten kehittyneiden maiden ryhmään. Rikkilän mielestä kokonaiskuvan saaminen Suomen ja Vietnamin kehitysyhteistyöstä oli yllättävän vaikeaa. "Se koski vähän kaikkea: tarkkoja lukuja, hankkeiden asemaa tai jopa niiden olemassaoloa. Myös kahdenvälinen ja monenkeskinen apu tuntuivat kulkevan omia polkujaan."

Rikkilä uskoo Vietnamin tulleen aikoinaan Suomen avun kohdemaaksi solidaarisuussyiden lisäksi poliittisen tasapainon vuoksi, kun avunsaajien joukkoon kuului myös länteen vahvasti sitoutunut Egypti. Nyt tärkeintä on Vietnamin maantieteellinen sijainti lähellä Aasian taloustiikereitä. Vietnamista odotetaan uutta kaupallista mahtitekijää, jonka markkinoille pääsyä pitkäaikainen kehitysyhteistyösuhde helpottaa.

Rikkilä muistuttaa, että taloudelliset seikat ovat aiemminkin painaneet Suomen kehitysmaapolitiikassa. Vaikka jo vuonna 1992 valmistui kriittinen arviointi korkotukiluotoista, niitä myönnetään yhä yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa. Lähes ainoana kohteena ovat olleet nousevan talousjätin Kiinan hankkeet.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Timo Saari