Kaksi afrikkalaista ruokapöytää

Maapallolla elää noin miljardi aliravittua ihmistä. Noin puolen miljardin ihmisen odotettavissa oleva elinikä on alle 40 vuotta. Lukujen takaa avautuu Mulengun ja Makechen perheiden arki Sambiassa.

Teksti: Tiina-Maria Levamo

PitkätKöyhyysTalousRuokaAfrikkaEteläinen AfrikkaSambia

 

Aliravitsemus iskee Sambiassa varakkaaseenkin



Kun kulkee 50 kilometriä Sambian pääkaupungista Lusakasta etelään, on jo aidosti maalla. Luonto ei valtatieltä katsottaessa anna merkkejä viljelyalan järjestelmällisestä suurkäytöstä -- savanni rehottaa koko komeudessaan.

Suurtiloja Kafuenkin seudulla toki on, mutta ne sijaitsevat jonkun matkan päässä valtatiestä -- ehkä psykologisistakin syistä. Viime aikoina paikalliset pienviljelijät eivät kuitenkaan ole olleet huolestuneita äveriäistä suurtilallisista vaan rehvakkaista ministereistä. Poliitikot pystyttävät huviloitaan viljelijöiden maille, hyvien kulkuyhteyksien päähän Lusakasta.

Alueen pienviljelijät uskovat, että näissä kaupoissa heimopäällikköä lahjotaan. He pelkäävät menettävänsä maatilkkunsa. Sambiassa maa kuuluu ensisijaisesti valtiolle, mutta sen jakamisesta tulisi lain mukaan neuvotella alueiden heimopäälliköiden kanssa. Kafuen heimopäälliköllä -- niin kuin hänen veljillään ja siskoillaan -- on nälkä. Silloin harkintakyky saattaa pettää.

Toisin kuin ministerien hulppeat talot pienviljelijöiden savimajat sulautuvat kuin kameleontit kumpuilevaan ja vuoristoiseen savannimaisemaan. Omavaraisuudesta kertovat majojen edustojen viljelytilkut. Sadoista näkyvimpiä ovat sadekaudella taivaita kurkottelevat maissintähkät.

Henry, 46, ja Jane Mulengu, 43, ovat olleet pienviljelijöitä niin monessa polvessa, etteivät jaksa muistaa. He viljelevät Kafuessa maissia, maapähkinöitä, vihanneksia ja puuvillaa. Lisätuloja Henry hankkii polttohiilen myynnistä. Puiden polttaminen hiileksi uhkaa alueen puustoa, aiheuttaa eroosiota ja maaperän köyhtymistä. Polttohiilestä saadut tulot horjuttavat tulevaisuudessa täten salakavalasti Mulengun perheen pääruoan, maissin, satoja.

Henry on tästä tietoinen. Alueella työskentelevät ympäristöjärjestön kehitystyöntekijät ovat käyneet valistuskierroksella. Jane esittelee sangen ylpeänä, että toimiinkin on ryhdytty: laaksossa sijaitsevan kodin taakse rinteeseen perhe on istuttanut maaperää sitovaa monipuolista neem-puuta. Flunssan, malarian ja päänsäryn vaivatessa se on myös oivallinen lääkepuu.

Yrttipatoja ja koristeellisia kattiloita



Mulengun perheen 13 hengen kotitalous löytyy tilastoista siitä kohdasta, jossa puhutaan niistä noin 80 prosentista sambialaisia, joiden päivittäinen toimeentulo jää alle yhden euron. Virallisesti heitä kutsutaan köyhiksi.

Henry on käynyt kouluja seitsemänteen luokkaan asti. Sen jälkeen vanhemmilla ei enää ollut varaa lähettää poikaa kouluun. Jane ei ole koskaan saanut tilaisuutta oppia kirjoittamaan eikä lukemaan. Pari vihittiin vuonna 1977. Heille on vuosien varrella syntynyt seitsemän poikaa ja kaksi tyttöä. Lisäksi ruokittavana ja koulutettavana on kaksi sairauteen menehtyneen sukulaisen pienokaista.

Jane vastaa kotitalouden ruoanlaitosta. Hän valittelee, että taakka on suuri, kun perheeseen on siunaantunut niin vähän tyttöjä. Pojat eivät perinteisesti osallistu ruoan valmistukseen. Janen nuorin on vasta vauvaikäinen. Tyttö kärsii aliravitsemuksesta.

Onneksi naapurin rouva tulee joskus auttamaan kokkauksessa. Yrttipatojen poristessa vaihdellaan kuulumisia. Naapurin rouva on nykyään Janen paras ystävä, koska hänen kiehtovia tarinoitaan on hauska kuunnella. Aikaa vievät askareet, kuten pähkinöiden hienontaminen huhmareella, sujuvat rivakasti rupatellessa.

Marras-joulukuussa alkava sadekausi on pienviljelyssä vilkkainta aikaa. Silloin Mulengut heräävät auringon nousun säteisiin ja lähtevät heti pikimmin koko porukan voimalla pellolle. Osa lapsista jatkaa pellolta kouluun, osa jää auttamaan isää ja äitiä, kunnes keskipäivän aikaan huoahdetaan ja nautitaan kotona yhdistetty aamupala ja lounas.

Jane lähtee pellolta jo kaksi tuntia ennen lounasta valmistelemaan ateriaa. Tänään hän kiehauttaa lounaan chibwaba-kurpitsanlehdistä, tomaateista, sipulista, amarathus-villiruohosta ja maapähkinöistä. Paljon rautaa sisältävät yrtit ja proteiinipommina toimiva maapähkinäkastike tarjoillaan maissipuuro nshiman kera 13 hengelle.

Kanaa tai muita lihatuotteita perhe syö ani harvoin. Silloinkin täytyy tapahtua jotain ainutlaatuista: suuri juhla tai korkealle arvostetun ihmisen vierailu.

Ruoka kypsyy mukavasti hyvällä säällä avonuotiolla pihassa, mutta sateen sattuessa Jane siirtyy hämärään keittiömajaan. Avotulen lisäksi ruokaa haudutetaan kätevästi sangastaan liikuteltavan paulan eli "grillin" päällä. Paulassa käytetään polttohiiltä. Siksi se kelpaa myös oivaksi kamiinaksi kylmän kauden tullen. Joka päivä Jane muistaa ilolla esivanhempiaan: hän on nimittäin perinyt äidiltään koristeelliset valurautakattilat. Jane tietää, että niistä ollaan kylillä kateellisia.

Suupaloja ja ilmojen sadattelua



Lounas ei ole aivan vielä valmis, kun Henry palaa pellolta. Hänelle jää sopivasti aikaa paikkailla polkupyörän kumia ja sanailla polulla kulkevien naapureiden kanssa.

Perheen päälle katetaan hetken päästä ruoka. Hän syö savimajan edustalla naisista ja lapsista erillään. Jane kipittää viemään miehelleen pesuvadin ja polvistuu pitelemään sitä, kun mies pesee kätensä.

Ainoastaan vanhimmat pojat ja vierailevat miehet voivat syödä Henryn kanssa. Miehille annetaan ensin, eniten ja parhaat palat, loput menevät jakoon naisten ja lasten kesken. Edes naisen raskautta ei nähdä sellaiseksi syyksi, että naisen pitäisi syödä monipuolisesti, enemmän ja ennen miestä.

Kauempana nuotiolla naiset mutustelevat omia lounaan rippeitään ja vaihtavat ajatuksia. Vaikka Henry syökin muusta perheestä etäällä, huudellaan välillä naisten leiristä miestenkin ruokapöytään. Keskustelu vilkastuu erityisesti, kun sadatellaan ilmoja, sitä että kunnon sade antaa odottaa itseään. Maissisadosta on valitettavaa vauhtia tulossa susi.

Taivaskanavia ja perinteitä



Kun päivä alkaa maaseudulla painua vuorten taakse, miljoonan asukkaan pääkaupungissa rouva Makeche, 37, on juuri palannut töistä. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja tätä nykyä peruskoulun ala-asteen opettaja.

Rouvalla on hoppu käsitellä kana ja valmistaa illallinen ennen kuin valtion sähkölaitos Zescolla tilintarkastajana työskentelevä aviomies saapuu kotiin. Rouva Makeche aloittaa illallisjärjestelyt hyvissä ajoin, jotta aviomies pääsee valmiiseen ruokapöytään kotiin tultuaan.

Makechet kuuluvat siihen sambialaiseen viidennekseen, joka elää reilusti köyhyysrajan yläpuolella. Heidät määritellään rikkaaksi ja hyvin toimeentulevaksi keskiluokaksi. Rouva ansaitsee noin 400 markkaa kuukaudessa.

Aviomiehen palkka jää salaisuudeksi, mutta perheen itämaiset matot, viininpunaiset sohvat sekä kullatun kiiltävät pinnat antavat vihjeitä, että rahaa tuntuu riittävän myös statuksen kiillottamiseen.

Rouva muistuttaa, että perheessä puhutaan paikalliskielen rinnalla myös sivistynyttä englantia. Sitä lapset oppivat koulussa -- ja lisäksi myös taivaskanavilta. Isä maksaa kanavilla surffailusta reilut 50 euroa kuukaudessa, melkein äidin palkan.

Vaikka Makechen perhe on urbaani ja moderni, lapsia on siunaantunut jopa yli perinteisen keskiarvon: yhdeksän. Viisi lapsista on omia. Lisäksi Makechet, niin kuin Mulengutkin, huolehtivat sairauksiin menehtyneiden sukulaisten lapsista. 11-jäsenisessä perheessä asuu peräti neljä kouluikäistä sukulaislasta.

Ruokavaliokin on korkeasta elintasosta huolimatta perinteinen. Perusruoasta, nshima-maissipuurosta, ei ole kotiruokana luovuttu, vaikka kaupungilla pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset perunat käyvät kaupan ja rakentavat mielikuvaa kiireistä elämää viettävistä moderneista kuluttajista ja menestyjistä.

Nshiman kera rouva Makeche tarjoilee kanakeittoa, uunissa grillattua kanaa ja kaalipataa. Suolaa ja ruokaöljyä lurahtaa reippaasti valmistusvaiheen joka vaiheessa, vaikka itse reseptiin kirjataankin hillittyjä määriä. Rouva on tarkka perheen julkisesta kuvasta.

Herra Makeche karauttaa vihdoin nelivetoisella Pajerollaan vartioituun kotiinsa. Pöytä on jo katettu olohuoneeseen. Rouva ojentaa miehelle vadin, jossa hän voi pestä kätensä. Hän tarjoilee miehelle aterian runsaat ja parhaat palat, jättää hänet rauhaan ja vetäytyy keittiön lattialle syömään yhdessä lasten kanssa.

Ilta kuluu rauhallisissa merkeissä rouva Makechen siivotessa keittiötä ja valmistaessa lapsia nukkumaan. Tärkeintä illan kulussa tuntuu olevan, ettei herra Makechea häiritä. Hän rentoutuu katsomalla taivaskanavilta jalkapalloa ja luontodokumentteja.

Upottavassa nojatuolissaan hän ottaa lokoisan asennon ja sulattelee jo päivän neljättä ruoka-annostaan, tätä ennen hän on jo ehtinyt nauttia aamiaista, lounasta ja teetauon välipalaa. Herra Makechen päivän aikana syömässä ruoassa on haitallisen paljon rasvaa ja suolaa. Elintaso käy jatkossa terveyden päälle.




MULENGUN PERHEEN RESEPTIT (13 hengelle)

BONDWE (villiyrttikastike Amarathus-villiruohosta)

210 g Bondwe-yrttiä metsästä 1 pieni tomaatti 1 pieni sipuli 1 tl suolaa 1. Pese vihannekset, paloittele tomaatti ja sipuli 2. Kiehauta ainekset ja anna kiehua noin 5 minuuttia 3. Tarjoile maissipuuron (nshima) kanssa

CHINTELE (maapähkinätahna)

300 g maapähkinöitä hieman vajaa 4 dl vettä (370 g) 1 tl suolaa

1. Paahda maapähkinät pannulla tai kattilassa. 2. Kaada maapähkinät isoon huhmareeseen ja jauha kunnes niistä alkaa pikku hiljaa muodostua tahnaa (maapähkinävoi). 3. Siirrä tahna kattilaan ja lisää tilkoittain vesi. Sekoita koko ajan. 4. Keitä tahnaa miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia jatkuvasti sekoittaen. 5. Tarjoile maissipuurin (nshima) kanssa.

NSHIMA ( maissipuuro)

7 l vettä n. 800 g. karkeaa maissijauhoa (Roller Meal)

1. Siivilöi maissijauho. 2. Keitä vesi kiehuvaksi 3. Lisää maissijauhoa kunnes seos näyttää puurolta 4. Anna kiehua kunnes puuro on kypsää 5. Lisää loput maissijauhosta, jotta puurosta muodostuu kiinteä massa. Hämmennä lopuksi noin 2 minuuttia. 6. Tarjoile kuumana.

MAKECHEN PERHEEN RESEPTIT (11 hengelle)

GRILLATTUA KANAA

1 kokonainen kana (1650g) 1 rkl suolaa 2 rkl öljyä

1. Pese ja paloittele kana 2. Keitä kattilassa noin 15 minuuttia 3. Nosta kanapalat kattilasta, voitele öljyllä ja ripottele niiden päälle suola. Säilytä kanan keitinliemi myöhemmin valmistettavaa keittoa varten. 4. Grillaa kanapalat kypsiksi uunissa keskilämmöllä. 5. Tarjoile maissipuuron kanssa (nshima)

KAALIPATA

1 iso keräkaali (1250g) 2 tomaattia 1 iso sipuli 1 tl suolaa 2 rkl öljyä

1. Pese kaali ja muut vihannekset 2. Silppua tomaatti ja sipuli ja leikkaa kaali suikaleiksi. 3. Kuumenna öljy ja lisää kattilaan pilkottu tomaatti ja sipuli 4. Lisää joukkoon kaalin suikaleet ja keitä noin 5 minuuttia 5. Tarjoile maissipuuron (nshima) ja grillattujen kanapalojen kanssa.

NSHIMA

4 l vettä 2400 g valkoista maissijauhoa (Breakfast mealie meal).

1. Siivilöi maissijauho 2. Keitä vesi kiehuvaksi 3. Lisää maissijauhoa kunnes seos näyttää puurolta 4. Anna kiehua kunnes puuro on kypsää 5. Lisää loput maissijauhosta, jotta puurosta muodostuu kiinteä massa. 6. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin minuutti 7. Tarjoile grillattujen kanapalojen ja kaalipadan kanssa.

Ketä uhkaa aliravitsemus?



Kansainvälisesti suositellaan, että ihmiset saisivat päivittäin energiaa, A-vitamiinia, proteiinia ja rautaa ruoastaan vähintään seuraavasti:

  • A-vitamiinia 800 IU
  • Proteiinia 70 g
  • Energiaa 2650 kcal
  • Rautaa 13 mg

    Kuinka sambialalaisten esimerkkiperheiden aviomiesten ruokavaliossa toteutuvat yllämainitut tavoitearvot?

    1. Köyhä perhe Mulenga

    Köyhän perheen aviomiehen Henry Mulengan syömä ateria ei yllä A-vitamiinin (97,09 IU / 800 IU), proteiinin (49,39 g / 70 g) ja energian (965 kcal / 2650 kcal) määrän osalta päivän minimitarpeisiin. Raudan määrä sen sijaan ylittää päivittäisen tarpeen (22,46 mg / 13 mg).

    On kuitenkin huomioitava, että herra Mulenga syö kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Jos päivän toinen lämmin ateria huomioidaan ja oletetaan, että se on lounaan kaltainen, herra Mulengan nauttima energian (1930,22 kcal/ 2650 kcal) ja A-vitamiinin (184,18 IU / 800 IU) määrä ei silti riitä päivittäiseen minimisuositukseen. Proteiinia hän sen sijaan syö hiukan yli päivittäisen tarpeen (97,77g / 70g) ja rautaa reilusti yli päivittäisen tarpeen (44,92 mg / 13 mg).

    2. Yläluokan rikas perhe

    Herra Makechen energian ( 2014,74 kcal/ 2650 kcal) ja A-vitamiinin (706,13 IU / 800 IU) tarve ei myöskään yhden aterian jälkeen vielä täyty. Sen sijaan proteiinin (96 g / 70 g) ja raudan (15,70 mg / 13 mg) tarve täyttyy. On myös huomioitava, että Herra Makeche syö jo yhdellä päivän ateriallaan aivan liian paljon rasvaa (herra Mulenga 25 g, herra Makeche 76,55 g) .

    Jos huomioidaan myös herra Makechen nauttima lounas ja oletetaan sen olevan illallista vastaava, hänen päivän energian, proteiinin, raudan ja A-vitamiinin tarpeensa yltävät yli minimin.


     

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!