Poliittinen islam Indonesiassa

Taloudellinen kriisi ja terrorismin vastainen sota ovat lisänneet islamilaisten ääriryhmien kannatusta. Indonesiassa -- maailman suurimmassa muslimivaltiossa -- on seurattu silmä tarkkana Yhdysvaltain aloittamaa terrorismin vastaista sotaa.

Teksti: Anu Lounela

PitkätHallintoKulttuuriUskontoAasiaKaakkois-AasiaIndonesia

Vaikka suurin osa Indonesian muslimeista ei hyväksynyt Yhdysvaltoihin kohdistunutta terrori-iskua, monet indonesialaiset näyttävät ajattelevan, että Yhdysvaltojen hallitus voi syyttää vain itseään viime vuoden syyskuussa tapahtuneista terroristi-iskuista. Tunne siitä, että suurvalta sortaa köyhiä muslimimaita, on vahva.

Yhdysvaltojen aloitettua "terroristijohtaja" Osama bin Ladenin jahtaamisen Afganistanissa Yhdysvaltoihin kohdistuva kritiikki on voimistunut entisestään.

Kuva: Anu LounelaSadat koraanin tekstejä tiukasti tulkitsevat indonesialaiset ilmoittautuvat vapaaehtoisina taistelemaan Talebanin puolesta Yhdysvaltoja vastaan. Erilaiset radikaalit muslimiryhmät uhkasivat yhdysvaltalaisiin kohdistuvilla puhdistuksilla ja järjestivät näyttäviä mielenosoituksia.

Yhdysvallat epäilee al-Qaidan toimivan Indonesiassa. Yhdysvalloissa ja Singaporessa on uutisoitu, että Indonesia on "terroristien unelmamaa". Sen jälkeen indonesialaisia muslimeja on pidätetty Singaporessa, Malesiassa ja Filippiineillä.

"Al-Qaida ei ole levittäytynyt Indonesiaan", väittää ääri-islamilaiseksi luonnehditun Majelis Mujahiddin –järjestön johtaja Irwan Awwas Kumppanille Keski-Jaavalla sijaitsevassa toimistossaan.

"Yhdysvaltojen ja sen liittolaismaiden salaiset palvelut syyttävät meitä al-Qaidan linkiksi Indonesiassa, vaikka meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Indonesian muslimit haluavat yhdistyä ajaakseen islamilaista valtiota Indonesiassa –- me emme halua enää yhdistyä yhteisen vihollisen takia, vaikka vastustammekin Yhdysvaltoja."

Kansainvälisessä terroristijahdissa Indonesian al-Qaida-soluksi on mainittu Jama´ah Islam –järjestö. Sitä on ollut kuitenkin vaikea jäljittää.

Jahti ulottuu myös muihin järjestöihin. Majelis Mujahiddin –järjestöä ja sen Keski-Jaavalla Solon kaupungissa asuvaa toiminnanjohtajaa Abu Bakar Ba´asyiriä on epäilty Jama´ah Islam –järjestön osaksi.

Keitä ovat nämä indonesialaisten ääriryhmien jäsenet, jotka kuuluvat hyvin pieneen muslimivähemmistöön, mutta jotka tulevat yhä näkyvämmin esiin ja vaativat islamilaista valtiota tai taistelevat "muslimiveljiensä" puolesta Indonesiaan kuuluvalla Ambonilla tai vaikkapa Afganistanissa?

Ääriryhmät syntyivät poliittisista syistä


Radikaaleja islamilaisia liikkeitä on ollut Indonesiassa siitä lähtien kun islamin puhdistamista perinteisistä elementeistä ajaneet liikkeet rantautuivat maahan 1800-luvulla.

Islamin poliittisen roolin kannalta erityisen tärkeäksi muodostui kuitenkin pitkäaikaisen presidentin Suharton hajoita ja hallitse -poliitikka 1990-luvulla. Suharto yllytti islamin kannattajia ja kansallismielisiä ryhmittymiä kilpailemaan keskenään.

Esimerkiksi armeijaan muodostui kaksi keskenään kilpailevaa joukkoa: voimakkaasti islamiin suuntautuneet "vihreät" ja nationalismin nimeen vannovat "punaiset". Keskenään kilpaillessaan ne eivät uhanneet Suharton valta-asemaa. Professori Robert Hefnerin mukaan kenraalien jakautuminen eri leireihin ei viime kädessä kuitenkaan johtunut ideologiasta vaan vallantavoittelusta.

Suharton hallitus myös laitatti muslimeja vankilaan poliittisista syistä 1970-1980-luvulla.

"Suharton aikana pidin uskonnollisen puheen eräässä moskeijassa. Puheeni tulkittiin poliittisesti ja väitettiin, että me yritimme kaataa hallituksen. Jouduin oikeuteen yhdessä monien muiden ystävieni kanssa", muistelee eräs muslimi-aktivisti Majelis Mujahiddin -järjestön parinsadan neliömetrin kokoisessa toimistossa.

"Me tunsimme Indonesian muuttuneen, kun pääsimme ulos vankilasta Suharton kauden päätyttyä (vuonna 1998). Kun Habibie valittiin presidentiksi, me saimme liikkua vapaasti -– monet vankilassa olleet aktivistit alkoivat taas järjestäytyä".

Suharton kauden jälkeen alkoikin radikaaliryhmien kukoistuskausi. Toisaalta myös Suharto ja hänen lähipiirinsä olivat vuoden 1994 jälkeen antaneet tukea pienille -- silloin vielä täysin marginaalisille -- islamilaisille ääri-ryhmille. Samalla valtaapitävät tukahduttivat alkuaskeliaan ottanutta monikulttuurista demokraattista liikettä, jonka he kokivat uhaksi.

Ääriryhmät olivat tyytyväisiä Suhartolta saamaan tukeensa. Jotkut niistä -- kuten Laskar Jihad -- loivat kiinteät yhteydet tiettyyn osaan poliittista eliittiä, joka puolestaan tarvitsi ääriryhmiä omien etujensa ajamiseen. Tässä Bermudan kolmiossa islamilaiset ääriryhmät, tietyt poliittiset puolueet -- kuten valtapuolue Golkar ja islamilainen puolue PPP -- ja muutamat asevoimien kenraalit liittoutuivat yhteen.

Majelis Mujahiddin -järjestön toiminnanjohtajan Abu Bakar Ba´asyirin mukaan armeijan ja ääriryhmien välisessä yhteistyössä ei ole mitään ongelmaa.

Abu Bakar Ba´asyir kiistää järjestönsä al-Qaida-yhteydet(Kuva: Anu Lounela)

"Ryhmät tarvitsevat armeijan tukea. Jokainen muslimi on mujahid, joka toteuttaaa pyhää sotaa, ja hänen täytyy ymmärtää, mitä sodankäynti on. Toisaalta me emme välitä siitä, hallitsevatko maata sotilaat vai siviilit. Tärkeintä on, että valtaapitävät toteuttavat islamilaisia oppeja oikein."

Sivilisaatioiden yhteentörmäys?


Sodankäynnistä osataan myös puhua teoreettisella tasolla. Samuel Hungtingtonin teoria sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä on Indonesiassakin kaikkien huulilla. Myös monet islamilaisten ääriliikkeiden jäsenet tuntevat kirjan. Useat ääriliikkeissä mukana olevat muslimit ovat sitä mieltä, että Huntingtonin teesit alkavat toteuttaa itse itseään.

"Länsi yrittää tuhota islamin, koska kokee sen kilpailijana. Se yrittää luoda islamista kuvaa, joka palvelee Yhdysvaltojen politiikkaa", sanoo Ba´asyir.

Yksi Ba´asyirin oppilaitoksen opettajista pitää selvyytenä, että länsi on luonut kulttuurien yhteentörmäysteorian tuottaaksen konfliktin islamilaisen maailman kanssa, koska Yhdysvallat tarvitsee uutta sotaa kylmän sodan jälkeen.

Huntingtonin teesit tunnetaan myös Ahlus Sunnah wal Jamaah –järjestössä. Se on tullut kuuluisaksi sotaisasta siivestään Laskar Jihadista, joka harjoittaa pyhää sotaa Indonesian reuna-alueilla Ambonilla ja Posossa.

"Me uskomme -- Samuel Hungtintonin teorian mukaan -- että kylmän sodan jälkeen islam nousee esille uutena voimana. Länsi alkaa nähdä islamin uhkana, ja koska Indonesia on maailman suurin muslimimaa, siitä tulee suurin uhka Yhdysvalloille. Lopulta Yhdysvallat luo Indonesiassa itsenäisyysliikkeitä tai terroristipesäkkeitä, koska maan toivotaan hajoavan osiin", analysoi järjestön johtaja Ayib vaaleanpunaiseksi maalatun kotinsa vierashuoneessa, jossa seitsenlapsisen perheen pienimmät juoksentelevat edestakaisin.

Laskar Jihad on ollut indonesialaisten päivälehtien otsikoissa, koska sen komentajaa Ja´far Umar Thalibia on kutsuttu "Indonesian Osamaksi". Laskar Jihad on aktiivisesti "puolustanut" paikallisia muslimeita Ambonin ja Poson konflikteissa.

Kaikille Indonesian äärijärjestöjen jäsenille on selvää, että muslimeja pitää auttaa -- vaikka maailman toisella puolella. Puheissa päävihollinen voi olla Yhdysvallat tai "länsi", mutta käytännössä sotaa käydään paikallistasolla ja ryhmät ovat usein keskenään erimielisiä päämäärästä.

Järjestöjen toimintaa Indonesiassa


Al-Qaida-yhteyksistä epäilty Majelis Mujahiddin -järjestö perustettiin Suharton pitkän presidenttikauden jälkeen vuonna 1999. Järjestö haluaa olla kaikkien islamilaisten järjestöjen kattojärjestö, mutta tähän mennessä sillä on vain henkilöjäseniä.

Majelis Mujahiddin -järjestön päämääränä on toteuttaa islamilainen laki eli sharia Indonesiassa.

"Keskitymme oikean islamin levittämiseen islamilaisten oppilaitosten ja opetustilaisuuksien kautta. Levitämme tietoa poliitikoille, armeijalle ja presidentillekin. Meillä on myös ryhmä, joka juuri parhaillaan luonnostelee uutta perustuslakia", sanoo Majelis Mujahiddin -järjestön ylin johtaja, Indonesian al-Qaida-linkiksi kutsuttu Abu Bakar Ba´asyir kotonaan islamilaisessa oppilaitoksessaan Keski-Jaavalla.

Abu Bakar Ba´asyir istui Suharton aikana -– monen muun radikaalin muslimiaktivistin tavoin -- neljä vuotta vankilassa islamilaisen toimintansa takia. Kun Ba´asyir vapautui vankilasta, hän lähti Malesiaan ja vietti siellä 15 vuotta odottaen Suharton hallinnon päättymistä.

Malesiassa Ba´asyir opetti islamia pienille niin sanotuille sunna-ryhmille joko moskeijoissa tai ihmisten kotona. "Eräät tahot väittävät nyt näitä sunna-ryhmiä (al-Qaidan verkostoon kuuluvaksi) Jama´ah Islamiyah –järjestöksi", Abu Bakar Ba´asyir kertoo.

"Indonesiassa sunna-ryhmät järjestäytyvät virallisten järjestöjen kautta, sillä muslimeihin ei kohdistu enää poliittista painostusta. Malesiassa puolestaan on voimassa laki, jonka mukaan kaikki maan hallintokoneiston kaatamista uhkaavat tahot voidaan tuomita vankeuteen. Kyseistä lakia voidaan käyttää islamilaisia ryhmiä vastaan. Indonesia onkin nyt Kaakkois-Aasian poliittisesti vapain maa –- täällä me voimme puhua avoimesti islamilaisen lain toteuttamisesta!"

"Sanotaan, että me olemme (al-Qaidaan kuuluva) Jama´ah Islamiyah, mutta minä olen vain näiden sunna-ryhmien uskonnollinen opettaja. On outoa, että yhtäkkiä meitä syytetään Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen suunnittelemisesta. Singaporessa, Malesiassa ja Filippiineillä vangitut indonesialaiset muslimit tuntevat minut näiden sunna-ryhmien kautta. En ole tavannut ketään heistä ainakaan viiteen vuoteen."

"Yhdysvallat yrittää vääristää ihmisten mielikuvaa näistä ryhmistä ja järjestöistä, että ne näyttäisivät terroristiryhmiltä. Se on Yhdysvaltojen strategia. Al-Qaida haluaa, että islamia noudatetaan oikein. Niinpä jokainen ryhmä, joka nyt ajaa samaa päämäärää, muuttuu osaksi al-Qaidaa Yhdysvaltojen strategian mukaan."

"Jos joku oppilaistani haluaa harjoittaa ‘pyhää sotaa´, jihadia, niin se on hänen oikeutensa. Meidän ryhmissämme ja islamilaisissa oppilaitoksissamme jihadilla on tärkeä asema. Meille se tarkoittaa islamin puolustamista. Jos joku haluaa puolustaa islamilaisia kanssaveljiään Afganistanissa, Filippiineillä tai vaikka Ambonilla, me tuemme sitä. Jihad on jokaisen muslimin velvollisuus", selittää Ba´asyir yksinkertaisen kotinsa vierashuoneessa, jonne talon naisilla ei ole asiaa vieraiden läsnäollessa.

Poikia Majelis Muhadden-järjestön oppikoulussa Ngusissa(Kuva: Anu Lounela)

Laskar Jihadia vuoden verran tutkinut Eko Prasetyo on kulkenut ryhmän mukana ja kertoo, että Laskar Jihadin nuoret jäsenet tulevat islamilaisista oppiryhmistä. He saavat ryhmiltä taloudellista ja moraalista tukea.

Ääriryhmien kannatusta on liioiteltu


Noin 90 prosenttia Indonesian 210-miljoonaisesta kansasta on muslimeja. Tunnetun Indonesia-asiantuntijan William Liddlen mukaan 60 prosenttia muslimeista harjoittaa uskontoaan tavalla tai toisella.

Indonesian suurimmat muslimijärjestöt, perinteinen Nahdlatul Ulama ja nykyaikainen Muhammadyah, väittävät, että niillä kummallakin on noin 30 miljoonaa kannattajaa. Ääriryhmät, joilla on korkeintaan joitakin kymmeniä tuhansia jäseniä, näyttävätkin äärimmäisen pieniltä Indonesiassa.

Indonesiaa vuodesta 1997 heiluttanut taloudellinen ja sosiaalinen kriisi sekä siihen liittyvät etniset ja uskonnolliset konfliktit ovat kuitenkin lisänneet ääriryhmien kannatusta.

Yhä useammat nuoret ovat pettyneet vanhoihin vakiintuneisiin järjestöihin, korruptoituneeseen hallitukseen, huonoon taloustilanteeseen ja heikkoon valtioon, joka ei tarjoa minkäänlaista sosiaalista turvaa. Myös kansainvälinen järjestelmä nähdään epäoikeudenmukaisena: Indonesia on heikko ja köyhä, Yhdysvallat taas vahva ja rikas.

"Ryhmät antavat vastauksen miltei kaikkiin ongelmiin. Jos joltakulta loppuvat rahat, ryhmä kerää ja lahjoittaa varoja jäsenelleen. Jos joku haluaa naimisiin, ryhmän uskonnollinen johtaja etsii hänelle vaimon", kertoo nuori mies, joka ehti olla ryhmässä aktiivisesti mukana yli viisi vuotta.

Terrorismisyytökset, armeijan ja puolueiden harjoittama poliittinen peli ja tiedotusvälineiden suoltamat varoitukset kasvattavat ääriryhmien suosiota.

Ääriryhmien viralliset kannatusluvut ovat kuitenkin yhä alhaisia. Vuoden 1999 vaaleissa islamilaiset puolueet saivat vain 16 prosenttia äänistä.

Asiantuntija William Liddle uskoo, että kannatus ei enää lisäänny, vaan että viimeistään seuraavissa vaaleissa Indonesian muslimit huomaavat, kuinka vähän ääriryhmillä on kannatusta -- ja äänestäjät hylkäävät ääriryhmät.

Kaikki eivät yhdy Liddlen näkemyksiin. Monen mielestä vasta Indonesian valtionhallinnon parantaminen siten, että se takaisi perusoikeuksien kunnioittamisen ja turvallisuuden, pysäyttää ääriryhmien kannatuksen kasvun.

Mitä mieltä ääriryhmät ovat omasta kannatuksestaan?

"Me tiedämme, että monet eivät meitä ymmärrä. Siksi me keskitymmekin seuraavien vuosien ajan hiljaiseen islamin opin levittämiseen ja tulemme esiin kun olemme siihen valmiita. Rauhanomaisesti", sanoo Abu Bakar Ba´asyir itsevarmasti.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!