Köyhyys pois meidän elinaikanamme

Teksti: Sini Kuvaja

NäkökulmatKehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyö vaatii asiantuntijalta viisautta ja rohkeutta: on ennakoitava miten yhteistyö vaikuttaa esimerkiksi ympäristöön, tasa-arvoon, terveyteen, kulttuuriin, ihmisoikeuksiin tai kaikkein köyhimpiin. Kaikkia vaikutuksia on mahdotonta ennakoida.

Vielä äärettömän paljon vaikeammaksi tilanne muuttuu globaalilla tasolla. Maailman suuret haasteet kuten köyhyys, nälkä, ilmastonmuutos, köyhien maiden velkaongelma, alkuperäiskansojen ongelmat, ympäristön tuhoutuminen ja korruptio muodostavat sellaisen vyyhdin, että on vaikea sanoa, mistä päästä sitä pitäisi lähteä purkamaan.

Tähän vyyhtiin käydään käsiksi Etelä-Afrikassa Johannesburgissa 26.8.-4.9. pidettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa. Kokouksen tarkoituksena on sopia, miten Riossa vuonna 1992 hyväksyttyihin tavoitteisiin todella päästäisiin. Rion Agenda 21:n tavoitteet köyhyyden poistamisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä kun eivät todellakaan ole toteutuneet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana köyhien määrä on lisääntynyt ja ympäristön tila heikentynyt entisestään. Toki joitain positiivisiakin kehitysaskelia on ollut niin paikallistasolla kuin valtioiden aloittamissa kestävän kehityksen ohjelmissa ja ihmisten asenteissa.

Kansalaisjärjestöt ajavat Johannesburgissa maailmanlaajuista sitoutumista Agenda 21:en toteuttamiseen sekä toimintasuunnitelmaa ja aikataulua YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet köyhyyden puolittamisesta vaativat sitä, että tehdään sitova aikataulu valtioiden kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiselle vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja mitätöidään köyhien maiden velkoja. Tällä hetkellä muutos kulkee väärään suuntaan: OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyöhön käytettiin maailmanlaajuisesti viime vuonna 1,4 prosenttia vähemmän varoja kuin vuonna 2000.

Jeffrey Sachsin laskelmien mukaan yksi prosentti rikkaiden maiden BKT:stä eli rikkaiden maiden kehitysavun kaksinkertaistaminen riittäisi lopettamaan köyhyyden. 1980-luvulla siihen olisi vaadittu vielä 10 prosenttia BKT:stä. Olemme siis ensimmäinen sukupolvi, jonka olisi käytännössä mahdollista poistaa köyhyys maailmasta.

Siihen ei pelkkä raha kuitenkaan riitä. Kauppasopimukset eivät saa olla ristiriidassa ympäristö- ja ihmisoikeussopimusten kanssa. YK:n sopimusten asemaa tulee vahvistaa, ja Maailman kauppajärjestön pitäisi huolehtia, etteivät sen sopimukset lisää köyhyyttä entisestään.

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!