Korallien tulevaisuus koukussa

Mosambikissa koralleja uhkaa kalastus. Voidaanko koralliriutat säilyttää ja silti taata pienkalastajien toimeentulo?

Teksti: Lotta Valtonen

PitkätYmpäristöVesi ja jätehuoltoAfrikkaEteläinen AfrikkaMosambik

 

 Kuva: Alice Costa. (Kuvaaja: Lotta Valtonen)
Alice Costa tekee graduaan pienkalastuksen vaikutuksesta koralleihin.

Alice Costa on yksi niistä harvoista nuorista mosambikilaisnaisista, jotka ovat menettäneet sydämensä merelle ja koralleille. Costa on tutkinut saaren koralliriuttoja ja pienkalastuksen vaikutuksia niihin.

”Kalastajat eivät välitä siitä että tämä on luonnonsuojelualuetta ja että kalastus koralleilla on kiellettyä. He tuhoavat korallit”, Costa valittaa. Joka kerta kun verkot vedetään, korallia tuhoutuu. Harppuunakalastajat ankkuroivat veneensä korallien päälle ja aiheuttavat lohdutonta jälkeä.

Myös turistit jättävät omat jälkensä, mutta usein matkailuyrittäjien intressissä on suojella koralleja, koska ne ovat saaren parhaita matkailuvaltteja. Kalastajat ovat Costan mielestä huomattavasti pahempi uhka korallien tulevaisuudelle.

Koralliriutat saarelaisten elinehto


Inhacan saaren asukkaat ovat riippuvaisia merestä ja kaloista, koska maa ei sovellu viljelyyn. Kalastus työllistää suurimman osan saaren 5000 asukkaasta.

”Uskon etteivät kalastajat ymmärrä kuinka riippuvaisia he ovat koralleista”, konsultti James Wilson toteaa. ”Miten muuten selitetään se, että paikalliset kalastajat hyväksyvät esimerkiksi dynamiittikalastuksen korallien läheisyydessä?” hän ihmettelee.

Mosambikilla on pitkä, noin 2700 kilometrin pituinen rannikkokaistale ja lähes 40 prosenttia väestöstä elää rannikkoseudulla. Koralliriuttoja on koko rannikon pituudelta. Niiden biologinen monimuotoisuus on erittäin rikas ja ne muodostavat perustan maan kalastukselle. Korallit tuottavat asukkaiden ruoan ja muodostavat matkailuteollisuuden tärkeimmän tulonlähteen. Pienkalastajat, jotka hyödyntävät koralleja, tuottavat lähes 70 prosenttia Mosambikin kalasaaliista.

Kalastaminen kielletty


Joaquim Tembe kansallisesta pienkalastusinstituutista kertoo, että kalastajia kannustetaan siirtymään kauemmas rannasta. Kalastajille on annettu rahoitusta, jotta he voivat hankkia paremmat, merikelpoiset veneet, joilla voi purjehtia ulommas.

”Valitettavasti kaikkein köyhimmillä kalastajilla ei ollut mahdollisuutta saada lainaa. Koska saaren lähettyvillä kalakannat ovat pienentyneet, heille ei jää muuta mahdollisuutta kuin kalastaa koralleilla”, Tembe murehtii. Hän on kuitenkin sitä mieltä että kalastus koralleilla on vähentynyt kymmenessä vuodessa.

Alice Costan mielestä pitäisi selvästi merkitä tiettyjä alueita, joilla kalastajat voivat eri päivinä kalastaa. Samoin olisi rajattava kalastettavien kalojen koko, jottei pienimpiä kaloja ongittaisi. Kalakannat ovat jo alkaneet huveta. ”Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin saada luonnonpuiston vartijoille kunnon veneet ja varusteet, jotta he voivat hoitaa työnsä” Costa painottaa.

Kuva: Mosambikilaisia kalastajia (Kuvaaja: Lotta Valtonen

 

Korallit – tuntematon luonnonvara

Maailmassa on noin 600 000 neliökilometriä koralliriuttaa. Korallit viihtyvät matalassa, kirkkaassa ja lämpimässä vedessä.

Koralliriutat ovat ihmiselle tärkeitä monesta eri syystä.Ne ovat ekosysteemejä, joissa biologinen monimuotoisuus on hyvin suuri, suurempi kuin sademetsissä. Ne suojelevat rantaa eroosiolta, myrskyiltä ja hyökyaalloilta. Korallit ovat tärkeitä monille kaloille ja nilviäisille: ne tuottavat ruokaa ja toimivat suojana. Kehitysmaissa koralliriutat tuottavat noin neljäsosan rannikkoalueen väestön proteiinista. Korallit ovat myös tärkeä matkailukohde ja rahalähde.

Valtameret varastoivat yli 20 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin maailman metsät ja siksi ekosysteemin muuttumisella voi olla vakavia seurauksia koko maapallolle

Jo tänään suurin osa maailman suurkaupungeista ovat kehitysmaissa ja suurin osa niistä rannikolla. Vuonna 2025 arvellaan kolme neljäsosaa maailman ihmisistä asuvan rannikkoseuduilla. Tämä lisää merien ja rannikkoympäristön kuormitusta ja siksi on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota rannikon luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Koralleja uhkaavat kasvihuoneilmiö, kalastus, turismi, viemäripäästöt, urheilusukellus ja maan eroosio, joka jokien kautta tuo lietettä ja ravintoaineita mereen.

Haitalliset kalastusmenetelmät tuhoavat koralleja kaikkein eniten. Haitallisimpia muotoja ovat dynamiittikalastus ja myrkkykalastus. Dynamiittiräjähdys murskaa koralleja ja tuhojen paikkaamiseen menee vuosikymmeniä. Myrkkykalastuksessa esimerkiksi syanidia kaadetaan veteen ja puudutetut kalat nousevat pintaan samalla kun korallit kuolevat.

Viime vuosina korallien ”valkaisu” on tuhonnut suuria korallialueita. Valkaiseminen johtuu pintaveden lämpötilan kohoamisesta, minkä taas arvellaan olevan seurausta kasvihuoneilmiöstä. Korallit eivät kestä liian lämmintä vettä ja kuolevat ja muuttuva täysin valkoisiksi.


Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 3/2003


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!