Lepoloma anoppilassa

Tansaniassa lapsen ensimmäiset päivät vaihtelevat paljon sen mukaan, mihin heimoon hän on syntynyt.

Kuva: Anna Berghäll 26-vuotias Fina Wema Kisuma synnytti ensimmäisen lapsensa, Davidin, viisi kuukautta sitten. Kisuma ja hänen miehensä kuuluvat Kilimanjaron seudun chagga-kansaan, jonka perinteiden mukaan äidin ja vastasyntyneen pitää muuttaa miehen vanhempien luo lepäämään ja vahvistumaan puoleksi vuodeksi.

Ensimmäisten 40 päivän aikana lapsen synnyttyä chagga-äiti ei tapaa ketään muita kuin ydinperheen jäseniä. Tuon ajan päätyttyä soitetaan ystäville ja kutsutaan heitä katsomaan lasta. Tapaamisissa kuluu paljon teetä ja banaaniolutta, mbegeä, koska chaggat uskovat, että mitä enemmän nesteitä äiti juo, sitä enemmän vauva saa maitoa.

Kisuma ei muistele lämmöllä synnytyksen jälkeisiä viikkoja, vaikka olikin mukavaa saada keskittyä rauhassa uuteen tulokkaaseen. Synnyttäneen chagga-naisen pitää juoda 40 päivän ajan kolme kertaa päivässä suuri kulhollinen tuoretta naudan verta, johon on sekoitettu maitoa.

”Huh, se oli ällöttävää. Mutta juotava on, tai anoppi voi jopa lyödä.”

Kun veren juominen loppui, Kisuma alkoi viihtyä kotona. ”Tuntui hyvältä, kun niin monet tulivat katsomaan, osoittivat välittävänsä, toivat ruokaa ja juomaa.”

Lapsi saa heti nimen

Kisuma pelkäsi synnytyskipuja etukäteen paljon. ”Sattuihan se, mutta nyt en enää pelkää. Synnytys oli onneksi muuten helppo.”

Synnytys kesti kolme tuntia, ja jo kaksi tuntia sen jälkeen Kisuma nyytteineen käveli pois sairaalasta. Davidista on kasvanut iloinen ja tyytyväinen pikkumies. Kisuma tietää jo haluavansa lisää lapsia.

Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tuore chagga-äiti ei saa tehdä mitään kotitöitä, vaan miehen vanhemmat huolehtivat kaikesta. Sen jälkeen voi tehdä kevyitä askareita, mutta esimerkiksi pellolle ei ole menemistä ennen kuin lapsi on puolivuotias.

Chaggoilla on siis moniin muihin tansanialaisiin verrattuna pitkä äitiysloma, tosin kaupunkilaistuneet, työssä käyvät chaggat joutuvat usein etsimään kompromisseja perinteiden ja työelämän vaatimusten välillä.

Edith Robert Salalan, 27, esikoisen on määrä syntyä juuri joulun alla. Salala on puoliksi kwele, puoliksi sukuma ja kotoisin Dar es Salaamista.

Kun Salala ja vauva palaavat sairaalasta, kotiin kutsutaan ystäviä, jotka tuovat lapselle lahjoja, vaatteita ja kenkiä. ”Vastaanottoa” pidetään yksi tai kaksi päivää, sitten alkaa arki. Opettajana työskentelevä Salala arvelee voivansa pitää enintään kolmen kuukauden äitiysloman.

Tansaniassa lapsi saa yleensä heti nimen, mutta saattaa olla vuodenkin ikäinen, ennen kuin hänet esimerkiksi viedään kirkkoon kastettavaksi. Salala ei ole vielä miettinyt nimeä. Siitä päättämiseen osallistuvat myös isovanhemmat.

Kun tansanialainen nainen tulee äidiksi, häntä aletaan kutsua vanhimman poikansa nimellä, esimerkiksi ”Mama David”. ”Minun mieheni kutsuu minua leikillään Mama Maximukseksi”, Salala nauraa taputtaen vatsaansa. ”Kieltämättä onkin sellainen olo, että vauva saisi jo syntyä!”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!