Huviretki hautausmaalle

Pyhäinpäivä on Filippiineillä iloinen juhla, joka vie perheet hautausmaille.

(Kuva: Raisa Karjalainen) Manilan suuret hautausmaat täyttyvät pyhäinpäivänä perheistä ja suvuista, jotka kokoontuvat yhteen muistelemaan vainajia. Aasian ainoassa katolissa maassa pyhäinpäivä on miltei yhtä tärkeä juhla kuin joulu ja pääsiäinen. Tunnelmaa ei maan pääkaupungin hautausmailla voi kuvata vakavaksi, vaan pikemminkin kyseessä on iloinen perhejuhla, jossa ihmiset tapaavat toisiaan.

Hautausmaiden alueelle parkkeeraa pizzayrityksiä ja muita ruoka-alan yrittäjiä, joten ruoka ei lopu keneltäkään kesken. Perheillä voi olla mukanaan sähkögeneraattorit ja muovituolit, ja haudan äärellä voidaan katsoa vaikka televisiota.

Filippiiniläisten Araw ng Mga Patayksi kutsumaa juhlaa vietetään aina marraskuun ensimmäisenä päivänä, jota seuraa sielujenpäivä. Pyhäinpäivä tunnetaan maassa myös espanjalaisittain nimellä Todos Los Santos. Katolinen uskonto tuli Filippiineille 1500-luvulla espanjalaisten siirtomaaisäntien mukana.

Seitsemän kynttilää

Helsingissä seitsemäntoista vuotta asunut Salud Mendoza on harras katolilainen, joka osallistuu aktiivisesti Pyhän Henrikin seurakunnan toimintaan Helsingissä. Suku ja perhe ovat filippiiniläiseen tapaan Mendozalle tärkeitä. Pyhäinpäivänä hän haluaa muistaa oman perheensä vainajia sytyttämällä eteiseen oven lähelle seitsemän kynttilää.

”Opin tämän tavan isoäidiltäni, joka kävi kirkossa lähes joka päivä. Jos olisin Manilassa, menisin sukulaisteni kanssa hautausmaalle sytyttämään kynttilät vainajien muistoksi. Haudat täytyy puhdistaa ensin, minkä jälkeen ne koristellaan kukin ja kynttilöin. Viemme haudoille usein tuoksuvia sampaguita-kukkia, jotka tunnetaan filippiiniläisten kansalliskukkana”, kertoo Mendoza.

”Manilan kadut ruuhkautuvat jo aamusta, kun ihmiset suuntaavat kohti kaupungin hautausmaita, joista suurimpia on La Loma.”

Salud Mendozan mukaan hienoimmat seremoniat ja koristelut ovat Veteraanien hautausmaalla, jonne on haudattu useita Filippiinien presidenttejä ja muita merkkimiehiä. Maan suuret luokkaerot näkyvät kuitenkin siinä, että tiukkojen turvatoimien vuoksi tavallisilla kansalaisilla ei juuri ole pääsyä Veteraanien hautausmaalle pyhäinpäivänä.

Hyvien hetkien muistelua

Monen aasialaismaan tapaan myös Filippiineillä asuu pieni kiinalaisvähemmistö, jolla on merkittävä rooli maan talouselämässä. Kiinalaisen kulttuurin vaikutus näkyy Filippiineillä monella tavalla. Myös Filippiinien kiinalaisten kulttuurissa on vaikutteita maan kristillisistä juhlista. Esimerkiksi pyhäinpäivää vietetään myös Manilan kiinalaisella hautausmaalla, jolloin ihmiset tuovat sinne ruokaa vainajille ja polttavat suitsukkeita ja symbolista paperirahaa.

”On mielenkiintoista käydä katsomassa kiinalaista hautausmaata, jossa on hienoja mausoleumeja. Filippiiniläiset eivät varsinaisesti jätä ruokaa vainajille, vaikka aterioivatkin haudoilla. Emme myöskään polta suitsukkeita”, kertoo Salud Mendoza.

Manilan hulppean kiinalaisen hautausmaan mausoleumit muistuttavat parhaimmillaan oikeita asuntoja. Niissä voi olla kylpyhuoneet, keittiöt, ilmastointi, postiluukut ja vakituinen ”talonmies”.

”Tärkeintä pyhäinpäivänä on vainajien kunnioittaminen ja perheen yhdessäolo. Olemme hyvällä mielellä, kun muistelemme millainen vainaja oli eläessään ja millaisia hyviä hetkiä meillä oli yhdessä. Filippiiniläiset ovat tunteellisia ja itkevät paljon, mutta pyhäinpäivää vietetään kuitenkin iloisessa hengessä.”

Haudoilla voi pelata

”Varustaudumme hautausmaille teltoin ja sateenvarjoin, jotka suojaavat tuulelta, paahteelta ja sateelta. Jätämme menemättä vain jos taifuunivaara on ilmeinen. Syömme yhdessä haudoilla ja voimme vaikka pelata mahjongia. Useimmat palaavat yöksi kotiin, mutta rohkeimmat saattavat jäädä hautausmaalle yöksikin”, kertoo Salud Mendoza.

Hänen mukaansa monet tuovat mukanaan haudoille myös radioita ja televisioita. Kun Salud oli pieni, paheksuivat vanhemmat ihmiset radioiden tuomista hautausmaille.

Pyhäinpäivänä filippiiniläiset nauttivat aamulla kotonaan makeaa, purppuranväristä ginatan-herkkua, joka valmistetaan jamssista, riisihiutaleista, sokerista ja kookosmaidosta.

Kirkossa ja kappeleissa käyminen ja osallistuminen messuihin sekä rukoileminen vainajien puolesta kuuluvat oleellisesti pyhäinpäivän viettoon. Jotkut pyytävät pappia tulemaan myös haudalle.

Henget liikkuvat

”Luulen, että filippiiniläiset suhtautuvat kuolemaan hyvin eri tavalla kuin vaikka suomalaiset. Me uskomme, että sielut voivat joskus tulla takaisin keskuuteemme. Uskomme myös, että kun ihminen kuolee, niin sielun irtautumiseen ruumiista voi mennä kolme päivää”, selittää Salud Mendoza.

”Pelkäämme henkien liikkumista, vaikka laskemme asiasta leikkiä. Voimme vaikka sanoa jollekin, että: ’Varo, takanasi on kuolema. Äitisi on siellä. Etkö ole muistanut osoittaa kunnioitusta häntä kohtaan?”

Mendozan mukaan monilla on kokemuksia henkien vaeltamisesta.

”Tunsin kerran itsekin henkien läsnäolon talossa, kun olin Filippiinien maaseudulla. Sen aisti siitä, että nenään tuli erilaisia tuoksuja ja seinustalla olevat korit heiluivat, vaikka oli aivan tyyni päivä.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!