Sivistymättömiä metsäläisiä Malesiassa?

Muslimiopettajat ja kristityt lähetyssaarnaajat käännyttävät kilvan Malesian orang asli -alkuperäiskansaa.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätKulttuuriUskontoAasiaKaakkois-AasiaMalesia

Pikkuruisessa Kuala Gandahin kylässä keskellä Malakan niemimaata "kirkko" ja "moskeija" ovat kivenheiton päässä toisistaan. Kirkko on parinkymmenen neliön karu rapattu tiilitalo, moskeija hieman suurempi maalattu lautarakennus. Kylän kahdeksastatoista chewong-perheestä yhdeksän on muutaman vuoden sisällä kääntynyt islamiin ja kuusi kristinuskoon. Chewongeja on vain muutama sata henkeä, ja he ovat pienin Malesian orang asli -alkuperäiskansoista.

"Kristityt papit tulivat kyläämme vuonna 2001", kertoo Gadong.

"Epäilimme ensin heidän toimiaan, mutta tarinat ja lupaukset paremmasta elämästä saivat monet kyläläiset kiinnostumaan. Jotkut lauluista olivat omalla chewong-kielellämme. Papit lahjoittivat päivittäistavaroita ja rakensivat kyläämme käymälärakennuksen. Kyläpäällikkö kääntyi kristityksi ensin ja seitsemän muuta perhettä seurasi perässä."

Kylän ulkopuolella kumipuuviljelmän reunalla asuva 12 lapsen isä Gadong on itsekin kualalumpurilaisen SS Gospel Centren kastama. SS Gospel on osa kansainvälistä evankelisprotestanttista Brethren-liikettä. Malesiankiinalaiset lähetyssaarnaajat tulevat kylään lauantai-iltaisin pimeän aikaan, sillä he eivät halua herättää viranomaisten huomiota.

“Uskontoviraston toiminta Kuala Gandahissa alkoi vuonna 2002", kertoo puolestaan muslimiopettaja Saliah kylän moskeija-rukoushuoneella. Uskontovirasto on valtiollinen islaminuskon virasto.

“Minut nimitettiin kylän opettajaksi ja muutin asumaan tuohon joen toiselle puolelle. Opetan kiinnostuneille iltapäivisin Koraania, malaijin kieltä, arabiankielisiä lauluja sekä ravinto- ja terveysoppia."

Raha ratkaisee uskonnon

 

Opetustuokioihin osallistuu lähinnä nuoria tyttöjä ja muutama nainen, mutta monille perheille raha ratkaisi uskonnon, kertoo kylässä antropologian gradun kenttätyönsä tehnyt norjalainen Anja Lillegraven.

 

“Muslimeiksi kääntyville perheille luvattiin 300-500 ringgitiä (65-110 euroa). Se oli niin suuri summa lähinnä metsän keräys­tuotteista eläville ihmisille, että puolet kylästä kääntyi heti. Raha upposi nopeasti ruokaan ja muihin tarvikkeisiin. Luvattua ilmaista sähköliittymää perheet eivät kuitenkaan saaneet", Lillegraven sanoo.

Lillegravenin mukaan myös kyläpäällikkö vaihtoi kristinuskon islamiin, kun viranomaiset uhkasivat ottaa häneltä päällikön aseman pois.

Orang aslien oikeuksia ajavan COAC-järjestön perustajan Colin Nicholaksen mukaan Kuala Gandah on kuin kehityspoliittinen laboratorio.

“Muutama vuosikymmen sitten viranomaiset houkuttelivat metsässä asuneet chewongit muuttamaan Kraun luonnonpuiston ulkopuolelle. Heille rakennettiin muutama lautatalo, mutta työtä, koulutusta tai muita lupauksia paremmasta elämästä ei toteutettu. Samalla chewongit kuitenkin sidottiin rahatalouteen. Nyt heitä pyritään sulauttamaan valtiolliseen kehitysprosessiin uskonnon avulla", kertoo Nicholas, joka on tehnyt väitöskirjan orang aslien asemasta Malesian luonnonvarapolitiikassa.
 

Perinteiset arvot katoavat

Chewongeilla on oma kosmologiansa, joka koostuu myyteistä, lauluista ja sosiaalisen kanssakäymisen normeista. Chewongien universumissa on kahdeksan kerroksina olevaa maailmaa. Ihmiset ovat toiseksi alimmassa kerroksessa ja kuolemattomat yli-ihmiset asuttavat kuutta ylintä kerrosta. Historia ja opetukset on välitetty nuoremmille lauluin ja tarinoin.

Lillegravenin mukaan sekä kristityt että muslimiopettajat ovat pitäneet chewongien perinteitä sivistymättöminä. Kyläläläiset ovat heille kuin tyhjä taulu, johon voidaan uskonnon avulla kirjoittaa ohjeet kunnon kansalaisuuteen. Muutos näkyy varsinkin nuoremmassa sukupolvessa: puoli vuotta kylässä asunut Lillegraven ei kuullut kertaakaan lasten laulavan chewong-lauluja. Sen sijaan tytöt osasivat ulkoa useita malaijinkielisiä pophittejä tai englannin- ja arabiankielisiä uskonnollisia lauluja.

Uskonto on myös alkanut jakaa kylää kahtia, vaikka ristiriitoja ei tunnustetakaan. Muun muassa ruokaa jaetaan vain oman uskontokunnan perheiden kesken, sillä varsinkin kristityt pelkäävät muslimien ruokarajoituksia. Parhaiten kyläläisiä kokoaa yhteen television katselu.

Malesian viranomaiset ovat paikoin tuhonneet orang asli -kyliin rakennettuja kirkkoja. Gadongilla on tästä selvä mielipide: “Hallitus väittää, että papit tuovat kyliimme alkoholia, vaikka meistä kukaan ei juo. Jos kirkko halutaan repiä alas, myös moskeijalle on tehtävä samoin."

Orang aslien asema kehno

Orang asli on yhteisnimitys Länsi-Malesiassa eli Malakan niemimaalla eläville alkuperäiskansoille. Niissä on yhteensä 18 eri etnistä ryhmää, joista osa kuuluu austroasiaattisiin ja osa austronesialaisiin kieliryhmiin. Orang asleja on yhteensä noin 150 000 eli noin 0,6 prosenttia Malesian väestöstä.

Hallituksen bhumiputra eli "maan poika" -politiikka suosii maan pääväestöä malaijeja sekä Borneon saarella sijaitsevien Sarawakin ja Sabahin asukkaita vähemmistöjen kuten kiinalaisten, intialaisten ja orang aslien kustannuksella. Kaikki sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit osoittavat orang aslien olevan heikoin väestönosa.

Malesiassa on oma virasto orang asli -asioille. Sen virallisen tavoitteen mukaan orang asli -yhteisöt pyritään nostamaan sosiaa­lisesti ja taloudellisesti muiden kansanryhmien rinnalle, heidän omaa identiteettiään kunnioittaen.

Perustuslaissa määritellystä uskonnonvapaudesta huolimatta viranomaiset käyttävät sekä porkkanaa että keppiä orang aslien islamilaistamiseksi. Yhteisökehityksestä vastaavat viranomaiset liittävät uskonnon muihin kehitystoimenpiteisiin. Toisaalta islaminuskoiset orang aslit voivat periaatteessa kutsua itseään "maan pojiksi" ja siten saada bhumiputra-politiikan suomia etuja.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2006

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!