Haaste pohjoisen poronhoidolle

Arktisten alueiden ihmisiä uhkaa ennennäkemätön ilmastonmuutos. Kuluneen sadan vuoden tapahtumat ovat vain esimakua siitä, mitä jo lähitulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.

Teksti: Anne Länsman

PitkätYmpäristöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Elli Näkkäläjärvi ja Tuomas Keskitalo. (Kuva: Aslak Paltto) Tuomas Keskitalo pitelee vasaa Elli Näkkäläjärven korvamerkitessä sitä.

"Ilmasto on selvästikin muuttunut. Ei ole esimerkiksi enää kunnon pakkasia", kertoo Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Oula Sara. Poronhoitajat, luonnossa liikkumisen asiantuntijat, huomaavat ympäristössään tapahtuvat muutokset ensimmäisinä. Kaikella, mitä luonnossa tapahtuu, on selvä yhteys heidän elinkeinoonsa.

Ilmaston lämpenemisen vauhti tulee edelleen nopeutumaan seuraavan sadan vuoden aikana, kertoo ACIA:n (Artic Climate Impact Assesment) raportti, joka ilmestyi Arktisen neuvoston nelivuotisen projektin lopputuloksena vuonna 2004.

Ilmaston lämpeneminen johtuu niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Ja vaikka suurin osa päästöistä tulee etelämmästä, lämpenee ilmasto pohjoisilla alueilla jopa kaksi kertaa muun maapallon keskiarvoa nopeammin. Rajuimpana muutoksen kokevat alkuperäiskansat ja ne ihmiset, joiden elinkeino on sidottu luontoon.

Heidän kokemusten arvo on huomattu ACIA:n raportissa, jossa 300 tutkijan lisäksi on käytetty apuna paikalliset olot hyvin tuntevien alkuperäiskansojen näkemyksiä.

Poronhoito on muuttunut

"Ilmat ovat keskimääräisesti lämmenneet. Syksy tulee kaksi viikkoa myöhemmin kuin aikaisemmin, mikä on hyvä asia poroille", kertoo Paistunturin paliskunnan poromies Viljo Länsman.

Epävakaiset sääolot voivat kuitenkin hankaloittaa poronhoitoa. "Joskus tuntuu, että lumi ei tule ollenkaan maahan tai sitä on hyvin vähän, kun taas joskus sataa jopa puoli metriä lunta vuorokaudessa. Ennen näin ei tapahtunut, mutta nyt se on hyvinkin tavallista", kertoo Oula Sara. Viimeisen 30 vuoden aikana lumikerros on ohentunut kymmenellä prosentilla. Vuoteen 2070 mennessä on lumimäärän arvioitu pienenevän vielä siitäkin 10-20 prosentin verran.

Sateiden määrä on sen sijaan arktisilla alueilla lisääntynyt. Poroja paimentavat alkuperäiskansat ympäri arktista aluetta ovat olleet huolestuneita erityisesti reilusti lisääntyneistä syys- ja talvisateista, jotka saattavat tulla lumen sijasta vetenä. "Tällaiset sateet yhdessä pakkasten kanssa voivat pilata laitumet ja näin estää porojen ravinnonsaannin", Oula Sara lisää.

Kiihtyvä ilmaston lämpeneminen muuttaa pohjoisimman Suomen tundra-alueen havumetsäalueeksi, mikä myös vaikuttaa ravinnonsaantiin. "Puiden kasvu on nopeutunut. Kevo- ja Pulmankijokien uomissa havupuiden raja on noussut korkeammalle, mikä tekee lumikerroksesta paksumpaa", kertoo Viljo Länsman Suomen pohjoisimmasta paliskunnasta.

ACIA:n raportin mukaan tundra tulee häviämään ja metsäraja nousee jopa 40 metriä yhtä noussutta astetta kohden.

Näkymätön uhka

Poroisäntä Oula Sara. (Kuva: Aslak Paltto)Oula Sara Sallivaarassa kesämerkitys- ja kesäerotuspaikassa Peltotunturissa lähellä Norjan rajaa.

Luonnon muuttumisen, poronlihan heikon hinnan ja polttoaineiden kustannusten nousun lisäksi poromiehiä vaanii myös vaara, jota he eivät ehkä itsekään tiedosta. Otsonikerroksen hajoamisesta johtuva UV-säteily on arktisilla alueilla voimakkaimmillaan keväällä, jolloin porotyöt ja hohtavan kauniit tunturit houkuttelevat niin poromiehiä kuin muitakin metsänkävijöitä luontoon.

Ihmisessä UV-säteily saattaa aiheuttaa ihosyöpää, useita muita ihosairauksia sekä immuunijärjestelmän heikkenemistä.

Vaikka pakkanen pakottaa pukemaan riittävästi vaatteita, jää joitakin ihoalueita kuten kasvot suojaamatta. Vanha saamelainen opetus kieltääkin peseytymästä, kun lähtee tunturiin kylmällä ilmalla, sillä lika suojaa pakkaselta. Vaikka tietous ihosyövästä onkin lisääntynyt, eivät poromiehet pelkää sairastuvansa.

Suuremmaksi uhaksi koetaan kevätauringon sokaiseva vaikutus. Keväthangilla UV-säteilyä saa sekä suoraan auringosta että lumen heijastuksen kautta. Pahimmillaan tilanne on huhtikuun lopulla, jolloin silmiin tuleva UV-säteilyn määrä on yhtä suuri riippumatta siitä, katsooko eteenpäin vai ylös taivaalle.

Muutosten tulevaisuus

Hallitusten politiikat ovat kaventaneet porotalouden mahdollisuuksia käsitellä luonnon asettamia haasteita. Muutto uusille alueille porojen perässä ei ole aina mahdollinen, sillä valtioiden ja paliskuntien rajat asettavat tarkat raamit poronhoitoalueille.

Myös markkinatalouden vaatimukset ovat muuttaneet poronhoidon luonnetta. Ennen porotokasta noin 40 prosenttia oli hirvaita eli uroksia, mutta nykyään niitä on enää 5 prosenttia, sillä vaatimet eli naaraat koetaan arvokkaammiksi. Urosporot ovat kuitenkin tärkeitä koko porolaumalle, sillä ne jaksavat kaivaa jäkälää syvältä tiukan lumen alta, jolloin koko tokka saa syödäkseen.

"Jos tulevaisuudessa lumitilanne menee siihen, että on jopa metrin verran lunta, niin poroja pitää alkaa talviruokkia entistä enemmän, mikä puolestaan vaikuttaa porotalouden kannattavuuteen", kertoo Oula Sara. Talviruokintaa tulee lisätä myös tapauksissa, joissa poro ei kykene saamaan ravintoa maahan sataneen veden muodostaessa jääpinnan.

Vaikka ennusteissa on arveltu porotalouden jopa loppuvan, ovat poromiehet optimistisia tulevaisuutensa suhteen.

"Usko siihen, että porotalous menee parempaan suuntaan, on vahva, sillä ilmaston lämpeneminen tuo positiivisiakin vaikutuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilmojen lämmetessä ja ravinnon lisääntyessä poroilla on paremmat oltavat", sanoo Viljo Länsman.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!