Sovittelua 20 vuoden jälkeen

Voivatko eri puolilla taistelleet sotaveteraanit olla ystäviä? Nicaragualaisten toverien tapaus osoittaa, että kyllä voivat. 1980-luvun sisällissotaan osallistuneet miehet kiertävät kertomassa kokemuksistaan ja sovinnostaan.

Teksti: Larissa Bruun

PitkätRauhaAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-AmerikkaNicaragua
Larissa Bruun

nicaraguan_extaistelijat.jpgNicaragualaiset Santos Yader Gonzalez ja Uriel Antonio Garazo Garcia ovat tehneet rauhan.

Presidentti Daniel Ortega on nimittänyt totuus-, sovinto-, rauhan- ja oikeuskomission käsittelemään Nicaraguan 17 vuoden takaisessa sisällissodassa sotineiden vaatimuksia. Ne ovat jääneet kuulematta, vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin ja aseet luovutettiin jo vuonna 1990.

Yhdysvallat koulutti ja rahoitti 1980-luvulla contra-armeijaa, joka vastusti Kuuban ja Neuvostoliiton tukemaa vasemmistolaista sandinistihallintoa. Sisällissotaa käytiin suuri osa 1980-lukua.

Entinen contrasissi Santos Yader González, 42, ja sandinisti Uriel Antonio Carazo García, 36, taistelivat vastakkaisilla puolilla. Nykyisin kumpikin tahollaan toimii sotaveteraaniyhdistyksen keulahahmona. Miehet eivät ole jääneet odottamaan Ortegan sovittelukomissiota, vaan kiertävät yhdessä puhumassa omasta sovintoprosessistaan aina, kun joku haluaa kuulla.

Hondurasin rajan tuntumasta kotoisin olevat miehet valittiin sisällissodan päättyessä vuonna 1990 yhteiseen sovintoprojektiin. Kolme contraa ja kaksi sandinistia pyrkivät alkuun istumaan kaukana toisistaan, mutta oppivat pikkuhiljaa tulemaan toimeen.

Todelliset vaikeudet alkoivat vasta, kun ryhmä lähetettiin ulos suljetusta tilasta jakamaan anteeksiannon ja sovinnon viestiä muille. Heitä pidettiin pettureina.

"Ihmiset muistivat sodassa haavoittuneet ja tapetut, eikä kukaan voinut hyväksyä, että olimme päättäneet sopia. Rupesimme työskentelemään yhteisöjen kanssa", kertoo Carazo García.

Miesten vetämissä keskusteluissa vastakkaisilla puolilla taistelleiden äidit kertoivat tuskastaan toisilleen verhon erottamina. "Menetelmän avulla saimme heidät ymmärtämään, että molemmat puolet olivat kärsineet yhtä lailla", Carazo García jatkaa.

Nicaraguassa puhutaan usein ideologisesti kahtia jaetusta kansasta. Miehet ovat sitä mieltä, ettei jakoa enää ole niiden välillä, jotka taistelivat sodassa. Sen sijaan kuilu säilyy poliitikkojen ja poliittisten puolueiden välillä.

Yader González kertoo voivansa täysin huoletta liikkua sandinistipuolueelle uskollisilla alueilla ja kertoa olleensa vastapuolella, contrana, sodassa. Hänen mukaansa todellista rauhaa ei kuitenkaan ole, eikä sitä voi olla niin kauan kuin maassa nähdään nälkää.

Hallituksen komissioon miehet suhtautuvat epäillen. "Totta kai on hyvä, jos hallitus lopultakin kuuntelee meitä, mutta näin monen vuoden ja monen pettymyksen jälkeen on vaikea odottaa mitään", sanoo Carazo García.

Virassaan tammikuussa aloittaneen presidentti Ortegan mukaan komission tehtävänä on etsiä ratkaisuja sisällissodan uhrien pitkään laiminlyödyille ongelmille. Ex-sissit ovat vaatineet rahallisia korvauksia, maata ja muita etuja voidakseen palata siviilielämään.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!