Apartheidin uhrit vaativat korvauksia

Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmän uhrit haastavat oikeuteen yhtiöitä, jotka hyötyivät apartheidista.

Teksti: Mark Waller

IhmisoikeudetTasa-arvoAfrikkaEteläinen AfrikkaEtelä-Afrikka

MARK WALLERapartheid.jpg

Apartheidin uhrien tukijärjestön jäsenet tutkivat kuvaa mielenosoituksesta.

 

Apartheidin uhrit hakevat korvauksia monikansallisilta yhtiöiltä. Korvauksia hakee noin 90 ihmistä 22 eri yhtiöltä, jotka toimivat Etelä-Afrikassa ennen vuotta 1994, jolloin maa siirtyi demokratiaan.

Ihmisoikeusloukkausten uhrien ja heidän asianajajiensa mukaan yhtiöt hyötyivät apartheidin ajan rotuerotteluun perustuneesta sorrosta: ne käyttivät hyväkseen halpaa mustaa työvoimaa. Muun muassa Ford Motor Company, Barclay National Bank, Exxonmobil- ja Shell Oil -yhtiöt tekivät apartheidilla jättimäisiä voittoja.

Oikeusjuttu perustuu Yhdysvaltain melko vähän tunnettuun ulkomaalaisten vahingonkorvausoikeutta koskevaan Alien Tort Statuteen. Sen nojalla ihmiset ympäri maailman voivat haastaa oikeuteen heitä vahingoittaneen yhdysvaltalaisen yhtiön.

Vuonna 2002 käräjäoikeus hylkäsi New Yorkissa samaisen apartheid-oikeusjutun mitättömänä. Tämän vuoden lokakuussa New Yorkin piirioikeus kuitenkin kumosi tuomion, ja päätti ottaa jutun käsittelyyn. Käsittely alkanee alkuvuodesta. Korvausvaatimukset saattavat nousta miljardeihin dollareihin.

Oikeusjuttua ajaa Johannesburgissa toimiva Khulumani Support Group. Sen lakimiehet Yhdysvalloissa edustavat asianomistajia. Järjestö sanoo, että se edustaa samalla myös 40 000 muuta eteläafrikkalaista, joita kidutettiin, vangittiin tai tapettiin apartheidin aikana.

Etelä-Afrikka haluton rankaisemaan

Oikeusjutun keskiössä on kysymys monikansallisten yhtiöiden toiminnan laittomuudesta apartheidajan Etelä-Afrikassa. YK oli julistanut apartheidin rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Etelä-Afrikalle langetettiin kansainvälisiä pakotteita, jotka kohdistuivat kaupankäyntiin, asevientiin, kulttuuriin ja urheiluun.

Vuonna 1995 Nelson Mandelan johtama Etelä-Afrikan ensimmäinen demokraattinen hallitus perusti Totuuskomission tutkimaan apartheid-järjestelmän rikoksia. Komissio suositteli korvausten antamista apartheidin uhreille, jotka joissain tapauksissa olivat kokonaisia yhteisöjä. Komissio myös järjesti kuulemistilaisuuksia yhtiöiden toiminnasta apartheidin aikana. Yksikään syytetyistä 22 monikansallisesta yhtiöstä ei suostunut osallistumaan niihin.

Etelä-Afrikan hallitus on ollut haluton rankaisemaan yhtiöitä. Khulumani Support Groupin mukaan apartheidin järjestelmällinen väkivaltainen sorto mahdollisti työntekijöiden hyväksikäytön. Yhtiöt tekivät huomattavia voittoja ja edesauttoivat rotuerottelujärjestelmän säilymistä.

Etelä-Afrikan hallitus väittää, että oikeusjuttu saattaisi vahingoittaa ulkomaisia sijoituksia maassa ja että korvausasia on joka tapauksessa maan sisäinen kysymys, jota myös hoidetaan. Silti korvauksia ei ole maksettu yhteisöille saatikka yksittäisille uhreille.

Apartheidin uhrien järjestöt ympäri maata järjestävät tapaamisia, joukkokokouksia ja neuvotteluja hallituksen kanssa. Ne vaativat korvauksia niille, jotka valkoisen vähemmistövallan aikana vammautuivat tai traumatisoituivat valtion hyökkäyksissä rotuerottelun vastustajia kohtaan.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!