Egyptiläisdiplomaatti kokosi suomi-arabia-sanakirjan

Mahmoyd Mahdy Abdallah hullaantui Suomen kieleen ja kulttuuriin vuosikymmeniä sitten. Egyptiläisdiplomaatti kokosi niin kääntäjille kuin diplomaateillekin sopivan suomi-arabia-sanakirjan, joka julkaistiin helmikuussa 2007.

Teksti: Päivi Arvonen

LyhyetKulttuuriKirjallisuusAfrikkaPohjois-AfrikkaEgyptiEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Egypti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran helmikuussa 2007 julkaisemalla suomi-arabia -sanakirjalla on poikkeuksellinen syntytausta. Kirja on hedelmä egyptiläisdiplomaatin yli neljä vuosikymmentä sitten alkaneesta rakkaudesta suomen kieleen ja kulttuuriin.

Sanakirja sisältää 46 000 hakusanaa lähinnä yleiskielen sanastosta. Lisäksi sanakirjasta löytyy valikoidusti eri alojen erikoissanastoa esimerkiksi liike-elämässä työskentelevien tarpeisiin.

"Sanakirja soveltuu paitsi opiskelijoille ja kielenkääntäjille, myös arabimaissa eri tehtävissä kuten esimerkiksi diplomaatteina työskenteleville suomalaisille", kertoo sanakirjan tekijä Mahmoud Mahdy Abdallah.

Egyptiläinen Abdallah työskenteli diplomaattina Egyptin ulkoministeriön palveluksessa vuosina 1957-1991. Hän opetteli jokaisen asemamaansa kielen ymmärtääkseen paremmin maiden kulttuureja ja asukkaita. Kielet ovat olleet kieltenopettajan koulutuksen hankkineelle Abdallahille aina intohimo. Jää­tyään eläkkeelle vuonna 1991 Abdallah keskittyi suomen kielen harrastamiseen ja aloitti suomalais-arabialaisen sanakirjan työstämisen. Hän on kääntänyt arabiak­si myös suomalaista kansanru­noutta.

”Sanakirja ja suomalainen kansanrunous avaavat arabiankielisille lukijoille ikkunan suomalaisuuteen. Ne ovat silta molemminpuoliseen ymmärrykseen perustuvaan kommunikaatioon”, Abdallah sanoo.

Sanakirjan saattaminen julkaisukuntoon on vaatinut suuren työpanoksen myös sen toimituskunnalta, jota on vuodesta 1996 lähtien johtanut Helsingin yliopiston ara­bian kielen professori Heikki Palva.

Sanakirjaprojektia on saatettu loppuun Suomen Lähi-Idän Instituutin tuella ja opetusministeriön osarahoituksella.

Toimituskunnassa on ollut mukana vuosina 1999-2003 myös Tuija Rinne sekä vuosina 2001-2003 Yousri Youssef. Sanakirjan kielellisestä viimeistelystä ja yhdenmukaistamisesta vastasi vuosina 2003-2006 kääntäjä Sampsa Peltonen.

”Sanakirjan tekijän alkuperäisenä ajatuksena oli suunnata kirja erityisesti arabiankielisille käyttäjille. Siksi siitä puuttuu suomalaisen käyttäjän näkökulmasta joitakin käytännöllisiä elementtejä, kuten epäsäännölliset monikot ja I-luokan verbien keskivokaalivaihtelut”, Peltonen toteaa.

Peltonen on jo ehtinyt testata sanakirjan toimivuuden arabian kielenkääntäjän työssään.

”Sanakirja on erittäin käyttökelpoinen ja toimiva työkalu. Se on laajempi ja huomattavasti laadukkaampi kuin mikään muu tähän asti julkaistu suomi-arabia -sanakirja.”

Mahmoud Mahdy Abdallah:
Suomi - arabia-sanakirja.
SKS 2007.
ISBN 978-951-746-870-1.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Päivi Arvonen