Arabimaissa homot ovat lainsuojattomia

Monet Arabimaiden homoseksuaalit elävät jatkuvassa pelossa. Muslimimaiden lainsäädäntö tuomitsee homoseksuaalisuuden, sillä valtion laki pohjautuu islamin lakiin Shariaan. Osa miehistä päätyy miessuhteeseen myös siksi, että islam kieltää esiaviollisen seksin.

Teksti: Päivi Arvonen

PitkätVähemmistötTasa-arvoAasiaLähi-itä

Koraani tuomitsee homoseksuaalisuuden syntinä. Maailman sunnimuslimien ylimmän opillisen auktoriteetin, Kairo al-Azhar -instituutin moskeijan imaami sheikki Eid Abdel Hamid vastustaa jyrkästi homoseksuaalisuutta.

"Saman sukupuolen välinen seksi on luonnon vastaista ja kiellettyä. Homous tuomitaan islamin lisäksi myös kristinuskon ja juutalaisuuden pyhissä kirjoissa", hän sano0.

Lähi-idän maista Iranissa, Saudi-Ara­bias­sa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ja Jemenissä äärimmäinen rangaistus homoseksuaalisuudesta on kuolema. Libanonissa ja Syyriassa rangaistuksena on minimissään vuoden vankeusrangaistus, muualla kuten Omanissa ja Egyptissä vankeustuomiot vaihtelevat kolmesta seitsemään vuoteen.

Erityisesti Egyptissä on jälleen noussut yleiseen keskusteluun poliisiasemilla ja vankiloissa tapahtuva kidutus, joka usein sisältää seksuaalisen häpäisyn muotoja.

"Totta kai tiedän, että homoseksuaalisuus on Egyptissä laitonta. Mutta minkä minä sille voin, että rakastan miehiä enkä naisia?" sanoo 42-vuotias Kareem.

Hän elää itsenäistä elämää tilavassa kattohuoneistossaan Kairon keskustassa. Taiteilijana ja teollisena suunnittelijana työskentelevä Kareem matkustaa paljon ja hänen kaveripiirinsä on kansainvälinen.

"Minulla on monia rakastajia Egyptissä ja Euroopassa", hän kertoo.

Varakkaaseen ja suhteellisen vapaamieliseen kristittyyn sukuun syntynyt Kareem tietää elävänsä etuoikeutettua elämää.

"Minulla on riittävästi rahaa ja vaikutusvaltaisia ystäviä, joten minun ei tarvitse pelätä poliisia. Raha vaientaa myös alakerran turvallisuusmiehet ja talonmiehen."

Kareem ei halua kertoa tarkkaan, missä kaupungin baareissa hän liikkuu.

"Yläluokan paikkoja, joissa pyörii paljon ulkomaalaisia. Valtaosa asiakkaista on heteroja", hän suostuu selventämään.

Kareem ei ole varma, kuinka tietoisia hänen vanhempansa ovat hänen seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan.

"Isä ja äiti odottavat, että avioituisin ja hankkisin perillisiä. Luultavasti minun pitäisikin tehdä niin. Kulissiavioliitot ovat yläluokan homopiireissä yleisiä. Homma toimii, sillä monet egyptiläiset naiset eivät välitä seksistä - he ovat tyytyväisiä kun saavat komean miehen, kauniin kodin ja oman luottokortin", Kareem täräyttää.
 

Tilanteen pakosta

Kirjanpitäjänä miestenvaateliikkeessä työskentelevän Tarekin arki on kaukana Kareemin huolettomasta hedonismista.

"Tiedän, että Koraani kieltää seksin saman sukupuolen kanssa. Kärsin jatkuvasta syyllisyydestä. Syntiäni tosin lieventää se, että olen aina aktiivinen osapuoli."

Tarek, kuten valtaosa arabimaissa elävistä, määrittelee homoseksuaaliksi ainoastaan seksiaktin antavan eli passiivisen osapuolen. Miehen kunnia ei vähene, jos aktin partnerina on naisen sijaan toinen mies.

Monen muun arabimaan tapaan homoseksuaalisuus on Egyptissä tabu. Sen yleisyys on myös julkinen salaisuus.

"Homoille naureskellaan ja heitä pilkataan, toisaalta heitä halveksitaan. Kuitenkin kaikki tietävät miesten välisen seksin olevan yleistä etenkin nuorison keskuudessa ja armeijassa. Miesten välinen seksi on myös iso bisnes etenkin Luxorissa ja Assuanissa."

Tarek täyttää pian 30 vuotta. Hän ei ole elämäänsä lainkaan tyytyväinen.

"Heti, kun olen säästänyt tarpeeksi rahaa, toivon löytäväni hyvän vaimon, jonka kanssa haluan paljon lapsia. Rukoilen Jumalaa joka päivä, että hän lähettäisi minulle rahaa ja vaimon."

Tarek sanoo harrastavansa seksiä miesten kanssa vain olosuhteiden pakosta. Seuraa hän etsii lähinnä internetin keskustelupalstoilta. Netin lisäksi Tarek kertoo tapaavansa potentiaalisia seksikumppaneita keskustan puistossa Tahrir-aukion lähellä tai Ramses-rautatieaseman miesten vessassa. Netissä sovittuihin tapaamisiin Tarek lähtee hiukan pelokkaalla mielellä.
 

Pidätys on katastrofi

"Moni tuttavani on vankilassa syytettynä ’haureudesta ja siveettömästä käyttäytymisestä’. Viime vuoden lopulla kaverini sopi tapaamisen chattiseuralaisensa kanssa, joka osoittautuikin poliisiksi. Kaverini on nyt vankilassa", Tarek kertoo.

Egyptin kaikkien aikojen kuuluisin homouteen liittyvä uutinen on keväältä 2001. Silloin yli 50 miestä pidätettiin Kairon keskustassa homojen suosimalla Queen Boat -ravintolalaivalla.

"Pidätettyjen miesten nimet ja valokuvat olivat kaikkien lehtien palstoilla. Se tuhosi heidän elämänsä", Tarek sanoo.

"En kestäisi häpeää, jos sukuni ja kaverini näkisivät naamani homojen pidätyksestä kertovassa uutisessa. Tappaisin itseni."

Tarek on vakuuttunut, että julkisuutta saaneet joukkopidätykset ovat hallituksen keino yrittää pelotella homoja.

"Miesten välinen seksi ei vähene ennen kuin taloudellinen tilanne kohenee ja asenteet esiaviollista seksiä kohtaan lieventyvät", hän kiteyttää.

"Vapauden tunne antaa varmuutta"

Tapaan Gilbertin tyylikkäässä kahvilassa Beirutin keskustassa. Taustalla soi trip hop, muotitietoiset asiakkaat juovat lattea ja punaviiniä. Jos ikkunasta ei näkyisi panssarivaunua ja sotilaita, voisi luulla olevansa vaikka Helsingissä.

Gilbert, 25, tervehtii ja kysyy: "Mitä luulet, ovatko nuo tyypit homoja?"

Veikkaan, että kalju mies vasemmalla voisi olla homo. Gilbert sen sijaan epäilee taideopiskelijan näköistä tyyppiä homoksi.

"Tämä on yksi tapaamispaikoistamme, niin sanottu kruisailualue", Gilbert kertoo. "Muita ovat esimerkiksi Starbucks-kahvila, Dunkin’ Donuts, Acid-baari ja kansallismuseon edusta. Beirutissa ei ole virallisia homobaareja, mutta monella baarilla ja klubilla on homojen teemailtoja."

Gilbert on ollut julkihomo 16-vuotiaasta asti. "Äiti kauhistui kun tulin ulos kaapista. Hän yritti saada minut psykoterapeutin puheille ja jopa seksibaarien asiakkaaksi. Ajan myötä hän on kuitenkin oppinut hyväksymään homouteni. Muu lähipiirini on hyväksynyt asian helposti."

Vaikka homoutta ei Libanonin laissa mainita, maan rikoslain pykälä 534 kieltää "epäluonnolliset seksuaaliset teot". Pykälää käytetään homoja vastaan.

"Poliisit tekevät ratsioita baareihin, jotka ovat tunnettuja seksuaalivähemmistön kokoontumispaikkoja. Kun he eivät voi todistaa ‘epäluonnollisia seksuaalisia tekoja’, he väittävät etsivänsä huumeita", Gilbert kertoo.
 

Homoparit ylittävät uskontorajoja

Gilbert kertoo, että vain harva libanonilainen uskaltaa puhua homoudestaan.

"Suurimmat paineet tulevat kotoa. Perheellä on keskeinen rooli libanonilaisten elämässä. Monet pelkäävät tulevansa hylätyksi. En kuitenkaan tiedä yhtään tapausta, jossa näin olisi käynyt."

Myös uskonnolla on suuri merkitys Libanonissa. Eri ryhmät määrittävät identiteettinsä uskonnon mukaan. Suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat shiia-muslimit, sunni-muslimit, maroniittikristityt ja druusit.

Uskontoryhmien väliset, usein tulehtuneetkin suhteet, eivät juuri heijastu homoyhteisöön.

"Heteroille uskontokuntien erot ovat tärkeämpiä. Esimerkiksi shiia-muslimin ja kristityn suhdetta on vaikea kuvitella. Homo­parit sen sijaan usein ylittävät nämä rajat."

Joskus tilanne voi olla surkuhupaisakin. Eräs Gilbertin kristitty kaveri seurusteli kolme vuotta shiia-muslimin kanssa, mutta on nyt menossa naimisiin naisen kanssa peittääkseen homoseksuaalisuutensa.

"Ja naisen täytyy olla kristitty. Jopa monet bi-kaverini toimivat samoin: miespuolisen kumppanin taustalla ei ole merkitystä, mutta naisen on tultava samasta uskonnollisesta ryhmästä", Gilbert kertoo.

Internet on tehnyt muiden homojen tapaamisesta paljon helpompaa.

"Gaydar-sivut ovat luoneet alueellisen homoyhteisön Lähi-Itään. Voin chattailla päivittäin tunisialaisten, kuwaitilaisten ja turkkilaisten kanssa."

Oman identiteetin vahvistuminen on tehnyt Gilbertistä entistä itsevarmemman.

"Siitä lähtien kun olen kertonut avoimesti homoudestani, olen ollut paljon vapautuneempi ja onnellisempi."

Julkaistu Kumppani-lehdessä 03/2007 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!