Vapaakaupan aika on ohi - jos niin halutaan

Yhdysvaltalaisilla äänestäjillä on valta estää vapaakaupan käyttöä.

Teksti: Christine Ahn

VaalitTyöKauppaAasiaItä-AasiaEtelä-KoreaAmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallat

Yhdysvallat ja Etelä-Korea uurastavat pyöreitä päiviä keskinäisen vapaakauppasopimuksensa kimpussa. Kummankin maan yritykset odottavat vesi kielellä tilaisuutta kasvattaa osuuttaan maiden 55 miljardin euron vuotuisesta kauppavaihdosta.

Osapuolten tarkoituksena on silottaa valtavat erimielisyydet ennen määräajan umpeutumista huhtikuun alussa. Silloin laki voitaisiin ajaa läpi pikamenettelyllä, johon Yhdysvaltain presidentillä on valtuudet heinäkuun alkuun asti. Maan kongressi voi 90 päivän nopeutetun käsittelyn jälkeen vain hyväksyä tai hylätä sopimuksen.

Laki olisi aiemmin ajettu helposti läpi sekä Yhdysvalloissa että Etelä-Koreassa. Viime vuoden välivaaleissa Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneeseen valittiin kuitenkin 30 ja senaattiin 7 uutta jäsentä, jotka suhtautuvat vapaakauppaan kriittisesti. Muun muassa vastavalittu senaattori Jim Webb on korostanut työntekijöiden oi­keutta odottaa, että hallitus turvaa heille reilun kohtelun kansainvälisillä markkinoilla myös tänä globalisaationa aikana.

Vapaakaupan arvostelijat voivat nyt vedota tuhoisiin seurauksiin, joista Yhdysvaltojen ja Meksikon köyhät työläiset ovat joutuneet kärsimään Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimimuksen Naftan takia. Tehtaiden siirryttyä Meksikoon yli miljoona työläistä on menettänyt Yhdysvalloissa työnsä teollisuudessa. He ovat joutuneet siirtymään palvelualoille, ja ansaitsevat nyt keskimäärin 23 prosenttia vähemmän. Vailla korkeakoulutusta olevien palkat ovat Yhdysvalloissa pudonneet 13 prosenttia.

Kovimman iskun ovat kuitenkin kokeneet Meksikon työläiset ja talonpojat. Viimeisten kahdentoista vuoden aikana reaali­ansiot ovat laskeneet 80 prosenttia ja työttömyys on noussut yhdeksästä 15 prosenttiin. Yhdysvalloissa tukiaisilla tuotettu halpa maissi ajoi 1,5 miljoonaa meksikolaista viljelijää pelloiltaan. He hakeutuivat kokoonpanotehtaisiin, joissa palkat alenivat ja vanhaa väkeä potkittiin pois.

Etelä-Korean 140 000 riisinviljelijää eivät halua, että maailman suurimpia tukiaisia nauttiva amerikkalainen riisi vie heidän elinkeinonsa. He eivät ole yksin. Yli miljoona eteläkorealaista on osallistunut vapaakauppasopimusta vastustaviin syömä- ja yleislakkoihin sen jälkeen, kun neuvottelut helmikuussa 2006 alkoivat.

Etelä-Korean hallitus on turvautunut salailuun ja koviin otteisiin vaientaakseen kansan enemmistön vastarinnan. Jo ennen neuvottelujen alkamista presidentti Roh Moo-Hyun lupasi muuttaa neljää lakia helpottaakseen amerikkalaisten pääsyä markkinoille. Kun Etelä-Korean hallitus lopulta järjesti julkisen keskustelun vapaakauppasopimuksesta, yleisöpuheenvuorot lopetettiin 20 minuutin jälkeen, koska niin moni vastusta hanketta.

Etelä-Koreassa mainontaa valvova elin kielsi kauppasopimusta vastustavan mainoksen esittämisen, koska hallituksen arvostelua pidettiin puolueellisena. Sopimuksen puolesta toimivan presidentin komitean miljoonia maksanutta propagandaa sen sijaan on esitetty vapaasti.

Hallitus kielsi julkiset mielenosoitukset sopimusta vastaan marraskuisen, yli 100 000 ihmistä koonneen protestin jälkeen. Tuhannet poliisit ovat käyneet vesitykein mielenosoittajia vastaan ja kansalaisjärjestöjen toimistoihin on tehty ratsioita. Monien järjestöjen johtajia on pidätetty, ja toista sataa haastettu oikeuteen.

Vapaakauppasopimuksen kannattajat esittävät neuvottelut mahdollisuutena parantaa Yhdysvaltain ja Etelä-Korean suhteita, jotka ovat säröilleet koko George W. Bushin valtakauden ajan. Tosiasiassa Yhdysvaltain-vastaisuus on vain voimistunut.

Keskustelu vapaakaupasta ei enää koske vain yritysten vapautta liikutella pääomia rajojen yli. Mukaan on tullut keski- ja työtätekevän luokan kasvava pettymys oman taloudellisen turvallisuutensa heikkenemiseen. Suuttumus voi muuttua teoiksi vaaleissa ja tietää äkkilähtöä viime vuosi­sadan retoriikkaan juuttuneille. Vapaakaupan aika on ohi. Toivottavasti Yhdysvalloissa sosiaa­lista oikeudenmukaisuutta ajavat liikkeet yhdistävät voimansa eteläkorealaisten kanssa tehdäkseen lopun vanhasta vallasta.

Kirjoittaja on Korea Policy Instituten ja Oakland Instituten tutkija sekä Yhdysvaltain korealaiset reilun kaupasta puolesta -liikkeen jäsen.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!