Yhden aiheen vaalit

Kansainvälisistä kysymyksistä on puhuttu poikkeuksellisen vähän eduskuntavaalien 2007 alla.

Teksti: Tytti Nahi

TurvallisuusKehitysyhteistyön laatuEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kansainvälisistä kysymyksistä on tulevien eduskuntavaalien alla puhuttu poikkeuksellisen vähän.

Hiljaisuus on toki mahdollisuus. Viime viikkoina on useampi ehdokas jo ehtinyt kertoa, että kansalaisjärjestöjen vaalikoneelle on nyt selkeä tilaus. Kymmenien vaalikoneiden joukossa kuitenkin vain Kepan koneessa revitellään globaaleilla kysymyksillä.

Toisaalta hiljaisuus ruokkii itsetutkiskelua. Kannattaako minulle maksaa palkkaa siitä, että yritän lietsoa globaalipoliittista keskustelua, vaikka aihe on epämuodikas?

Ovatko kampanjamme täysin luonnonoikkujen armoilla? Tsunami herätti niin Maailman talousfoorumin, rikkaimpien maiden G8-klubin kuin suomalaiset kansanedustajat huomaamaan Etelän köyhyyden. Suomessa oppositio rustasi tsunamin seurauksena välikysymyksenkin kehitysyhteistyön määrärahoista. Nyt parin vuoden takainen katastrofi ei näytä enää kinnostavan.

Onneksi on sentään ollut outo talvi. Ilmastonmuutoksen torjumisessa Suomella onkin tekemistä. Suomi ja Malta ovat EU:n pohjasakkaa uusiutuvien energialähteiden edistämisessä - vain näissä maissa tyydytään pelkkiin verokannustimiin. Useimmissa EU-maissa uusiutuvan energian tuottajille tarjotaan takuuhintaa energiasta.

Poliittisen agendan ailahteluihin voisi ottaa filosofisemmankin näkökulman. Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi näkee, että kansainväliselle areenalle mahtuu vuosikymmenessä vain yksi teema, jonka kautta totuus on määriteltävä ja politiikka legitimoitava.

Koskenniemen mukaan 1960-luvulla vallankäytön kieli oli antikolonialismi, sitten asiantuntijat puhuivat uudesta kansainvälisestä talousjärjestyksestä. 1980-luvulla globaalipoliittisia toimia perusteltiin ihmisoikeusargumentein.

Viime vuosikymmenellä keskusteluja värittivät viittauk­set hyvään hallintoon. Vaikka Afrikan kääntymistä uus­liberalismiin oli edeltävällä vuosikymmenellä säestänyt taloudellinen romahdus, vaihtoehtoiset talousopit eivät mahtuneet valtavirtaan.

Nyt asiantuntijat puhuvat turvallisuuden kieltä. Turvallisuuden kautta tarkastellaan myös kehityspolitiikkaa. Kehitysapukin keskittyy niin sanotun terrorismin vastaisen sodan kannalta keskeisiin maihin.

Voidaanko siis ilmastonmuutoksesta virinnyttä keskustelua jo pitää syyskuun 11. päivän ”turvallisuustsunamin” haastajana? Mielestäni ei voida: viime viikkojen julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on kummunnut suomalaisten peloista ja turvallisuuden kaipuusta.
Sitä paitsi muutos olisi Koskenniemen teesien mukaan ennenaikainen.

Kirjoittaja on Kepan kehityspoliittinen sihteeri


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!