Brasilian maattomien liike ja kansainvälinen talonpoikaisjärjestö Via Campesina tuomitsevat Yhdysvaltain pyrkimyksen valjastaa Latinalainen Amerikka tuottamaan sille biopolttoainetta.
Sadat kansalaisjärjestöjen edustajat ja tutkijat pohtivat hiljattain Malissa kehitysmaiden ruokasuvereniteettia. He totesivat, että kasvipohjaisen biopolttoaineen tuotantoa edistämään on syntynyt paholaismainen liittouma, jossa ovat mukana kansainvälisen pääoman tärkeimmät lohkot: öljy-yhtiöt, agrobisnestä ja geenimuokkausta hallitsevat isot yhtiöt sekä autoteollisuus.
Mitä ne haluavat? Säilyttää teollistuneen maailman nykyisen kulutusmallin ja sen tuottamat voitot. Siksi ne painostavat etelän maita tuottamaan biopolttoainetta rikkaiden maiden autoihin.
Jyvien tai kasvinosien sisältämä energia, josta tehdään polttoaineeksi soveltuvaa kasviöljyä ja alkoholia, on peräisin auringosta. Aurinkoenergian runsaus tekee etelästä biopolttoaineen parhaan tuotantoalueen.
Agrobisnes hyödyntää biopolttoainebuumia myös laajentaakseen geenimuunnellun soijan ja maissin tuotantoa. Se hamuaa yhä suurempia voittoja patenttisuojan ja lannoitekaupan avulla.
Polttoaineen valmistaminen auringonkukasta, maissista, soijasta, mantelista, öljypalmusta tai sokeriruo’osta näyttää hyvältä, koska on kyse uusiutumattoman ja saastuttavan öljyn korvaamisesta. Se saa myönteistä julkisuutta edistäessään ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Taustalla olevaa liittoumaa ei kuitenkaan kiinnosta ympäristönsuojelu, vaan voitto. Se haluaa vähentää riippuvuutta tuontiöljystä. Irakin sodan epäonnistuminen estää Yhdysvaltoja hyödyntämästä maan öljyvaroja, ja poliittinen vakaus horjuu muissakin Euroopalle ja Yhdysvalloille tärkeissä öljymaissa, kuten Nigeriassa, Saudi-Arabiassa ja Angolassa.
Talonpoikaisjärjestöjen mielestä ”biopolttoaineen” sijaan pitäisi puhua ”agropolttoaineesta”, koska bio-sana viittaa elävään elämään.
Myönnämme, että agropolttoaine on ympäristöystävällisempää kuin öljy, mutta ongelman ydin on energian tuhlaamisen lopettaminen ja yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä.
Vastustamme ihmisravinnoksi tarkoitettujen kasvien käyttöä polttoaineeksi.
Jos agropolttoaineen tuotanto katsotaan välttämättömäksi, se on rajattava luonnontaloudellisesti kestävälle tasolle. Vastustamme nykyisen uusliberaalin mallin suosimaa maatalouden monokulttuuria. Se tuhoaa ympäristöä torjunta-aineiden ja koneiden runsaalla käytöllä, joka hävittää maatyöläisten työpaikat. Samalla se kiihdyttää maapallon lämpenemistä, näivettää luonnon monimuotoisuutta ja estää sateen ja vesivarantojen kanssa tasapainossa olevan maatalouden.
Väitämme, että on mahdollista valmistaa polttoaineita maataloustuotteista, jotka kasvatetaan kohtuullisilla peltoaloilla kestävin periaattein. Ympäristön tasapaino ei järky, ja viljelijät pystyvät valvomaan energiantuotantoa ja -tarjontaa.
Talonpoikaisliike asettui vastustamaan Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin maaliskuista kiertomatkaa Brasiliaan, Uruguayhin, Kolumbiaan, Guatemalaan ja Meksikoon. Kyse oli ensimmäisestä askeleesta operaatiossa, jolla Latinalaisen Amerikan maat aiotaan valjastaa tuottamaan agropolttoaineita Yhdysvalloille.
Amerikkalaisyritykset vaativat oikeutta rakentaa valtavat määrät uusia etanolitehtaita; yksin Brasiliaan niitä halutaan sata. Bushin hallitus ajaa etanolin luokittelua ”energiaraaka-aineeksi” maataloustuotteen sijasta kiertääkseen Maailman kauppajärjestö WTO:n säädökset.
Lisäksi Yhdysvallat haluaa luoda Brasilian, Intian, Etelä-Afrikan ja muiden tuottajien kanssa eräänlaisen agropolttoaine-Opecin valvomaan alan kauppaa.
Talonpoikaisliike jatkaa keskusteluja tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen kanssa laatiakseen ehdotuksen agropolttoaineen kestävästä tuotannosta. Ennen muuta puhumme siitä, miten torjua Yhdysvaltojen suunnitelma, joka merkitsisi tragediaa trooppiselle maataloudelle ja ajaisi miljoonia talonpoikia mailtaan. Kaikki tämä, jotta rikkaan maailman asukkaat voisivat ajella autoillaan ja säilyttää ”amerikkalaisen elämäntavan” edellyttämän kulutustason.
Kirjoittaja johtaa maattomien liikettä ja Via Campesinaa Brasiliassa.