Nimi niputetuille uusille suomalaisille

Suomalaiselta menee helposti maahanmuuttajat sekaisin. Miksi? Mitä hyvää ja huonoa luokittelusta seuraa?

Teksti: Johanna Pohjola

Muuttoliike ja pakolaisuusVähemmistötTasa-arvoEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

Suomalaisilta menevät helposti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja muut maahanmuuttajat. Maahanmuuttajan synonyyminä kuulee käytettävän pakolaista, vaikka Suomessa asuvista ulkomaalaisista heitä on vain 15 prosenttia.

 

Tämän on huomannut työssään vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. Hän joutuu usein varmistamaan, että pakolaisista puhuva henkilö tarkoittaa nimenomaan pakolaista eikä ketä tahansa ulkomaalaista.

"Maahanmuuttajien mieltäminen pakolaisiksi on peräisin 90-luvulta, jolloin Suomeen saapui paljon somalialaisia pakolaisia. Pakolaisuus korostui silloin niin paljon, että se vaikuttaa yhä."

Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja Jonna Roos näkee toisen syyn sekaannukseen mediassa. Koska media korostaa uutisissaan pakolaisia, ihmisten mielikuva maahanmuuttajista kapenee.

"Media etsii draamaa, jonka ainekset saa helpommin pako­laisuudesta. Hiljainen arki, kuten opiskelu, työ tai rakastuminen, ei ylitä uutiskynnystä. Siksi muu maahanmuutto jää helpommin uutisoimatta", afrikkalaistaustaisen miehen kanssa elävä Roos pohtii.

Kuitenkin jopa yli 60 prosenttia maahanmuuttajista saapuu Suomeen perhesiteiden vuoksi. Siis rakkauden takia. "Silti media näkee maahanmuuton ongelmana", ihmettelee rasismia vastaan työskentelevän Enar-Finland -verkoston puheenjohtaja Ali Qassim.
 

Pakolainen vai suojattu?

Puumalainen, Roos ja Qassim myöntävät, että pakolaisuus vaikuttaa kielteisesti mielikuviin maahanmuutosta. Mutta mistä pakolaisuuden kielteinen lataus johtuu? Syitä voi löytää jo sanan etymo­logiasta, paosta. Monissa eurooppalaisissa kielissä etymologia sen sijaan viittaa suojaan, latinaksi refugium.

"Pakeneminen voi herättää ihmisissä epäilyksiä. Mitä se pakolainen oikein pakenee? Vastuutako?" sanoo Suomen Pakolaisavun aluesihteeri Mirjami Rustanius.

Hän näkee kielteisten asenteiden syiksi 1990-luvun alun laman, jonka yhteyteen somalialaispakolaisten maahanmuutto osui. Ajatus elintasopakolaisista on kylvänyt vihaa. Kaoottinen uutiskuva pakolaisten lähtömaista lisää epäluuloja.

"Suomalaiset eivät ymmärrä, millaisista oloista pakolaiset tulevat. Vanhempien ihmisten sota-ajan muistotkin voivat vaikuttaa. Ihmetellään, etteivät pakolaiset jää kotimaihinsa taistelemaan."

Sotaa pakeneva somalialaisperhe, rakastunut panamalainen diplomaatti, tanskalainen taksikuski, vainottu kirgisialaistoimittaja ja intialainen insinöörinainen. Suomeen muuttavien ulkomaalaisten lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Onko eri motiivein saapuneita ihmisiä järkevää niputtaa yhteen?

"Yleistäminen ei auta ymmärtämään ihmisten eri taustoja, mutta se auttaa tajuamaan tietyn joukon yhtäläisiä kokemuksia ja tarpeita, kuten kielikoulutusta", vähemmistövaltuutettu Puumalainen vastaa.

Maahanmuuton luokittelu pakolaisuuteen, paluumuuttoon, työperäiseen ja perheperusteiseen voikin hämärtää tarpeiden samanlaisuutta. Esimerkiksi työtä eivät tavoittele vain työperäiset, vaan myös muut muuttajat.
 

Ei periydy geeneissä

Somalialaissyntyisen Ali Qassimin mielestä maahanmuuttaja on kohtelias ja ymmärrettävä yleisnimitys.

"Horisontaalisena terminä se antaa eri syistä saapuneille ihmisille samat oikeudet ja mahdollisuudet. Jos me maahanmuuttajat yhdistyisimme, voisimme vaikuttaa asioihin", Suomessa 17 vuotta asunut järjestöaktiivi maalaa.

Puumalainen muistuttaa, ettei maahanmuuttajuus ole pysyvä ominaisuus, vaan elämäntilanne.

"Maahanmuuttaja-termi kuvaa tiettyjä vajavaisuuksia ja väliaikaisuuksia. Se sisältää ajatuksen, ettei henkilö tunne yhteiskuntaa. Jossain vaiheessa maahanmuuttajan kapasiteetti on kuitenkin niin hyvä, että maahanmuuttaja-nimityksestä tulee hänelle este", hän huomauttaa.

"Sanaa käytetään paljon silloinkin, kun se ei enää päde. Eihän puhuta enää maaltamuuttajistakaan, joka oli 60-luvulla oiva termi maalta kaupunkiin muuttaville."

"Pitäisi myös kysyä: maahanmuuttajuus suhteessa mihin? Onko vastassa oletus etnisesti suomalaisesta? Myös suomalainen voi olla maahanmuuttaja."

Maahanmuuttajuus ei periydy geeneissä. Suomessa se kuitenkin käsitetään usein etniseksi taustaksi. Moni mieltää ulkonäöltään erikoisemmat, mutta Suomessa syntyneet tai tänne adoptoidut lapsetkin maahanmuuttajiksi.

"Lapset kärsivät termistä aikuisia enemmän. Heiltä saatetaan kysyä, milloin tulit tänne ja milloin lähdet kotiin. Se on surullista", Qassim pahoittelee.

Samanaikaisesti ulkonäöltään "tavallisempia" länsimaalaisia maa­hanmuuttajia ei usein mielletä maahanmuuttajiksi. Paradoksaalista on se, että suuri osa muuttajista on juuri heitä. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisia asuu Suomessa kolmanneksi eniten venäläisten ja virolaisten jälkeen.
 

Samanlaisia kokemuksia

Työvoimapolitiikassa puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Helsingin Sanomien toimittaja Teppo Moisio ehdotti kommentissaan (HS 9.12.2006), että moinen "kapulakielinen uudissana" vaihdettaisiin siirtolaisuudeksi. Kun suomalaiset muuttivat viime vuosisadalla työn ja elannon perässä maailmalle, heitä kutsuttiin siirtolaisiksi.

"Kapulakieli etäännyttää yksinkertaisista asioista ja hämärtää kokemusten samankaltaisuutta. Kyse on ihmisistä, ei kasvottomasta työvoimareservistä", Moisio kirjoittaa.

Siirtolaisuus ei terminä kuitenkaan miellytä Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajaa Annika Forsanderia.

"Siirtolaisuus viittaa siirtämiseen tai siirtymiseen, passiiviseen toimintaan. Termi kyllä muistuttaa siitä, että Suomestakin on lähdetty maailmalle, mutta se ei kuvaa tämän päivän aktiivista muuttoliikettä."

"Tarpeet ovat samoja, mutta ajat ja tilanteet erilaisia. Nykyään muuttaminen on juridisempaa, kontrolloidumpaa ja kanavoidumpaa."

Mitä sitten siirtolaisen tilalle? Forsander ehdottaa - maahanmuuttajaa, vaikka maahanmuuttajaryhmät menevätkin harmillisesti sekaisin.

Maahanmuuttajien luokittelu riippuukin siitä, kuka luokittelee ja miksi. Kaikki termit ovat vaarallisia, jos ne sulkevat pois maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia yhdistävät kokemukset. Roos painottaa, että maahanmuuttajat ovat muutakin kuin maahanmuuttajia.

"He ovat puolisoita, isiä, äitejä, ystäviä ja sukulaisia. He ovat ihmisiä, ja heillä on lukuisia identiteettejä. Liian usein korostetaan vain sitä yhtä."
Maahanmuuttaja

Maasta toiseen pysyväisluonteisesti muuttanut henkilö. Yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri perustein muuttaneita ihmisiä.
Pakolainen

Sodan, levottomuuksien tai vainon takia kotimaansa jättänyt ihminen. Virallisin pakolaisstatus on toisesta maasta turvapaikan saaneilla, mutta kaikkia maastaan paenneita kutsutaan pakolaisiksi.
 

Paluumuuttaja

Lähtömaahansa uudelleen pysyväisluonteisesti palaava henkilö. Suomessa paluumuuttajiksi kutsutaan myös entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavia ihmisiä, joilla on suomalaiset sukujuuret.
Siirtolainen

Työn, paremman elämän tai muun syyn vuoksi muuttava ihminen. Yleiskäsite, joka eroaa maahanmuuttajasta siinä, että siirtolaisuus voi olla myös maan sisäistä.
Turvapaikanhakija

Vieraasta maasta suojelua hakeva ihminen. Suomessa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus tai oleskelulupa suojelun perusteella. Silloin häntä kutsutaan pakolaiseksi.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 05/2007

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!