Järjestöt: Eurooppa liioittelee apuaan

Järjestöt näkevät, että tilastoidun ja todellisen avun ero johtuu siitä, että EU-maat kirjaavat avuksi myös kuluja, joita ei pitäisi laskea osaksi kehitysapua.

Teksti: Pia Laine

KehitysyhteistyöKehitysyhteistyön laatuKehitysyhteistyön määräVelkaEurooppa

Euroopan unionin jäsenmaat liioit­televat kehitysmaille antamansa tuen määrää, toteaa eurooppalaisten järjestöjen toukokussa julkaisema Hold the Applause! EU govern­ments risk breaking aid promises -raportti. Samalla kun tilastot kertovat avun suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvaneen, päätyy varoja köyhimpien maiden kehityksen tuek­si aikaisempaa vähemmän.

Tilastoidun ja todellisen avun ero johtuu järjestöjen mukaan siitä, että EU-maat kirjaavat annetuksi avuksi myös kuluja, joita järjestöjen mielestä ei pitäisi laskea osaksi kehitysapua. Suurin yksittäinen tilastoja vääristävä tekijä ovat velkahelpotukset.

Vuonna 2006 EU-maat antoivat kehitysapua yhteensä 47 miljardia. Summaan on laskettu mukaan muun muassa 8 miljardin euron edestä Irakille ja Nigerialle annettuja velkahelpotuksia. Järjestöjen mielestä velkahelpotukset ovat sinänsä hyvä asia, mutta niitä ei pitäisi lukea osaksi kehitysyhteistyövaroja.

Kaikkiaan kolmasosa avusta on liioiteltua, järjestöt väittävät. Velkahelpotusten lisäksi apua paisuttaa myös tapa kirjata kehitysavuksi pakolaisten vastaanottamisesta ja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden Euroopassa opiskelusta koituvat kulut.

Suomenkaan tulokset eivät ole mairittelevia. Annetun avun määrässä Suomi jää vanhojen EU-maiden joukossa 0,38 prosentillaan reippasti alle keskiarvon. Alle kymmenesosa Suomen avusta kohdistuu peruspalveluihin: terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kaikkein köyhimpiin maihin suunnataan suomalaisista kehitysyhteistyövaroista huomattavasti muita Pohjoismaita vähemmän.

Avun todenmukaisessa raportoinnissa Suomi sentään yltää malli­oppilaiden joukkoon Irlannin ja Luxem­burgin kanssa. Näiden kolmen osalta apu raportoidaan parin prosentin tarkkuudella oikein. Suomen puhtoiseen tulokseen vaikuttaa tosin se, ettei Suomi vuonna 2006 myöntänyt lainkaan velka­helpotuksia.

Pahin syntipukki avun paisuttelussa oli Itävalta, jonka tuesta peräti 59 prosenttia ei järjestöjen mielestä täyttänyt kehitysavun kriteerejä.

Hold the Applause! EU governments risk breaking aid promises -raportti on eurooppalaisten järjestöjen yhteishanke. Sitä koordinoi 1 600 eurooppalaista kehitysjärjestöä edustava Condord. Suomesta raportissa mukana olivat Kepa, Kehys ja Kirkon ulkomaanapu.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 06-07/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.