Lounas & tauko: Tamilit suosivat punaista riisiä

Ulkomailla asuminen opetti Selvarajah Senthanin arvostamaan sri lankalaista ruokaa.

Teksti: Sara Klingstedt

KulttuuriRuokaAasiaEtelä-AasiaSri Lanka

Täällä ei vaan saa yhtä hyvää kalaa kuin kotona", huokaa matkakumppanini Selvarajah Senthan.

lounas.jpgSelvarajah Sentan pilkkoo kasviksia ystävänsä Vidushi Seneviratnen kanssa. (Kuvaaja: Mamta Dave)

Sri Lankan pohjoisesta suurkaupungista Jaffnasta kotoisin oleva tamili katsoo pettyneenä lautastaan nukkavierussa colombolaisessa katukeittiössä.

Runsaat valikoimat mereneläviä ovatkin Jaffnan niemimaan tunnusmerkki - silloin kun ei ole kyse sisällissodasta.

En pysty yhtymään Senthanin murheeseen, sillä toripöydät Sri Lankan pääkaupungissa suorastaan notkuvat mitä hullunkurisemman näköisistä kaloista ja merenelävistä.

Senthan on 30-vuotias maailmaa nähnyt toimittaja, joka on opiskellut kehitysmaatutkimusta sekä Ruotsin Örebrossa että Helsingissä. Ulkomailla asuminen opetti hänet arvostamaan kotimaista ruokaa. Sitä hän kokkasi myös pohjoismaisille ystävilleen, vaikkei kaikkein oleellisimpia mausteita, kuten vahvimpia chilejä, ollut aina ihan helppo löytää Pohjoismaista.

Lempeän oloinen nuori mies lähti vapaaehtoisesti Jaffnasta Colomboon vuonna 2005, kun kotikaupungista ei löytynyt töitä.

Nyt Senthanin yksiöön on muuttanut Colombon yliopistossa opintonsa aloittava pikkusiskokin. Jaffnassa kodin ja yliopiston välillä kulkeminen olisi kuulemma liian vaarallista.

Kaikenkarvaisia curreja

Poikamiehenä Senthan syö yleensä lounaan yksikseen ravintolassa tai katukeit­tiössä. Kaiken ruuan perustana tuntuu olevan riisi.

"Kyllä, riisi kuuluu jokaiseen srilankalaiseen ateriaan. Me tamilit pidämme punaisesta riisistä, kun taas singaleesit syövät mieluummin valkoista lajiketta", Senthan kertoo.

Ihmettelen kirkkaanvihreää kastiketta, jossa on kauniinmuotoisia juuren paloja. "Ne ovat lootuksen juuria", leppoisa oppaani selvittää.

Kaikkialla Sri Lankassa rakastetaan curreja. Jokaiseen ateriaan kuuluu monta erimakuista- ja väristä curryä. Paikallisen keittiön ehdoton perusraaka-aine on kookosmaito. Vaikka maan valtauskonnoissa, hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa, kehotetaan välttämään lihansyöntiä, muhii padoissa usein naudanlihan kimpaleita.

Sekä tamilit että singaleesit ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Ruokaa tehdään aina ylenpalttinen määrä: joku tuttu tupsahtaa kuitenkin ilmoittamatta kylään.

Monikulttuurisuus on hätkähdyttävää. Colombon katukuva täyttyy eri uskontojen symboliikan ja coca-cola -mainosten sekamelskasta. Suurin osa singaleeseista on buddhalaisia ja tamileista hinduja, mutta maassa on myös muslimeja ja kristittyjä. Senthanin tuttavapiiriin kuuluukin kaikkia neljää uskontoa tunnustavia srilankalaisia. Kaikille maistuu kuitenkin sama srilankalainen ruoka.

Toivoa paremmasta

Kun matkustamme Colombon läpi, Senthan osoittaa minulle risteyksen, jossa tamili­alueiden itsenäisyyttä ajavat Tamilitiikerit tekivät edellisellä viikolla pommi-iskun. Tällä kertaa meitä ei pysäytetä. "Minut saatetaan pysäyttää useamman kerran päivässä. Nuori mies pidätetään kevein perustein, jos hän sattuu olemaan tamili", Senthan kertoo.

Colombossa ei sovi kuvata katukeittiöitä eikä muita "nähtävyyksiä", sillä kuvaamisesta voi terrorismilainsäädännön nojalla saada vankeusrangaistuksen. Sykkivä katukuva ja herkulliset ateriat täytyy siis vain pyrkiä painamaan mieleen.

Yhteisen matkamme päättyessä Senthan palaa työhönsä Foundation for Coexistence-järjestöön. Se pyrkii löytämään Sri Lankalle tien ulos väkivallan kierteestä. Joka päivä on yhtä taistelua, mutta Senthan jaksaa toivoa parempaa tulevaisuutta.

"Jos koulutetut nuoret saisi uskomaan, että tänne kannattaa jäädä, voisimme yhdessä muuttaa kotisaaremme."

Julkaistu Kumppani-lehdessä 06-07/2007

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!