Levyarvostelut

Ripatti ruotii karibialaisia, unkarilaisia ja guatemalalaisia levyjä.

Teksti: Matti Ripatti

LyhyetKulttuuriMusiikkiAmerikkaLatinalainen AmerikkaKaribiaKeski-AmerikkaGuatemalaEurooppaKeski-EurooppaUnkari

Ranferi Aguilar: Las Mujeres Jaguar
Kyria Producciones

Voisikohan guatemalalaisen Ranferi Aguilarin musiikkia kutsua fiktiiviseksi? Tämän albumin kansiteksteissä nimittäin kerrotaan, että laulut ovat maya-legendojen innoittamia. Laulaja-kitaristi Aguilar on epäilemättä saanut innoitusta myös perinteisestä maya-musiikista, mutta mihinkään antropologisesti tarkkaan toisintoon hän tuskin tähtää, vaikka onkin muun muassa antropologien avulla syventänyt tietojaan omasta kulttuuritaustastaan.

Henkilökohtaisiksi vaikutteikseen Aguilar nimeää eteläamerikkalaisen ja afrikkalaisen kansanmusiikin ohella muun muassa Bachin, Pink Floydin ja Led Zeppelinin - albumia kuunnellessa viimeksi mainitut tosin tuskin nousevat mieleen aivan spontaanisti. Aguilar kuulostaa pelkästään itseltään, ja vaikutteissa lieneekin eniten kyse asenteen avoimuudesta, erilaisten ainesten yhdistelyn rohkeudesta.

Albumin laulut kumpuavat yhtenäisestä myyttien maailmasta, joka kiehtoo, vaikka siitä saisi vain vaillinaisestikin selvää. Kuten useimmat epäilemättä saavat. Sointi on ajattoman akustinen, eikä korvaan tartu muita leimallisen "moderneja" soittimia kuin kitara. Sointi on myös kirjaimellisen orgaaninen: akustisen kitaran, samanistisen laulun ja puuhuilujen arkaistisia sävelmiä tahdittavien käsirumpujen rytmipunosta koristelevat "ruumiilliset lyömäsoittimet" eli kämmenien ja eri kehonosien läpsyttely.

Ska Cubano: Ay Caramba!
Casino Sounds

Karibialaista ska’ta muun muassa kuubalaisiin ja kolumbialaisiin tyyleihin sekoittava monikansallinen, Lontoosta operoiva Ska Cubano soittaa myös tavallaan fiktiivistä musiikkia, jonka lähtökohdan keinotekoisuutta ei mitenkään kuule lopputuloksesta. Lähtökohtana kun on tuottaja Peter A. Scottin ajatusleikki: mitäpä jos ska olisi päässyt rantautumaan Kuubaan 1960-luvulla? Leikkiä on nyt viitisen vuotta tehnyt todeksi Scottin kokoama yhtye, jossa Lontooseen emigroituneet karibialaiset ja kuubalaiset ja yksi japanilainenkin muusikko luovat aivan uutta musiikkia, joka hauskasti kuulostaa tradition nykyaikaistamiselta.

Hauska on noin muutenkin se adjektiivi, joka bändin energisesti ska-rytmiin pumppaavista esityksistä ensimmäisenä tulee mieleen. Konsertissa Ska Cubano on varmasti väkevä kokemus, ja sitä on albumikin, hienoisesta yksi-ilmeisyydestään huolimatta.

Introducing Bela Lakatos & The Gypsy Youth Project
Introducing/World Music Network

Unkarissa asustaa Euroopan suurimpiin kuuluva romanivähemmistö, jonka vaikutus on kuulunut vahvasti myös valtaväestön musiikissa. Silti heidän musiikkiaan ei laajemmin tunneta.

Budapestin turistiravintoloissa raikuva mustalaismusiikki kyllä tiedetään, mutta romanien toisilleen esittämiä lauluja ei niinkään. Niinpä laulaja Bela Lakatosin ja Gusztav Vargan johtamien nuorehkojen unkarilaisten romanimuusikoiden musisointi voi hieman yllättää, vaikka laulujen etnisen kotimaan oitis tunnistaa. Kaikki sävelmät ovat kansanlauluja, ja koko projekti saikin alkunsa perinteen keruusta. Autenttisuudesta tingitään sen verran, että soittimistoon on lisätty akustinen kitara ja mandoliini.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 06-07/2007

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!