Matkalla työ unohtuu

Sambialainen Barbara Mathias ei välitä hankkia matkoillaan perinteisistä matkamuistoista, hän etsii persoonallisia esineitä.

Teksti: Kirsi Salonen

PitkätTyöKulttuuriMatkailuAfrikkaEteläinen AfrikkaSambia

sambia.jpg Barbara Mathias hankkii matkoiltaan persoonallisia esineitä. (Kuvaaja: Kirsi Salonen)

"Se ilmapiiri, ruoka ja kohteliaat, ute­liaat ihmiset", hehkuttaa sambialainen Barbara Matthias viimeistä lomamatkaansa Thaimaassa. Perheen ensimmäinen Aasian-matka oli onnistunut, eikä jää viimeiseksi.

Matthiasin perhe asuu Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Molemmat vanhemmat ovat opettajia ja perheessä on yksi lapsi. Opettajilla on Sambiassakin ruhtinaalliset lomat, vuoden aikana neljä taukoa ja kesällä seitsemän viikon loma.

"Matkustamme lähes aina, kun koulu loppuu. Pidemmillä lomilla usein Eurooppaan, lyhyemmillä Etelä-Afrikkaan, Keniaan tai Seychelleille", Matthias kertoo.

Kotimaan matkailusta opettajatar ei innostu. Kuulut Victorian putoukset on tietysti katsastettu, samoin muutama luonnonpuisto. "En ole niin innostunut villieläimistä. Mieheni taas kävisi safarilla vaikka joka päivä", hän naurahtaa.

Pelkkä ajatus telttailusta saa hänet puhkeamaan hersyvään nauruun. "Me sambialaiset emme ole ulkoilmakansaa. Täällä ei ymmärretä, miksi joku haluaa jättää kotinsa mukavuudet ja asua pienessä teltassa."
 

Poikkeukselliset maailmanmatkaajat

Matthias tietää, ettei matkailu lomailumielessä ole Sambiassa kovin yleistä. Lomalla saatetaan matkustaa perheen tai sukulaisten luokse, mutta yleensä vapaa-aikaa vietetään kotosalla. Valtaosa tavallisesta kansasta ei matkusta sukulaisiinkaan muuten kuin hautajaisiin.

"Niin kauan kun hinnat ovat mitä ovat, ei ole toivoa että matkailu lisääntyisi. Esimerkiksi Keniassa hinnat paikallisille turisteille ovat merkittävästi halvemmat kuin ulkomaalaisille. Näin voidaan kannustaa kotimaan matkailua", hän sanoo.

Sambian turismi on keskittynyt palvelemaan ulkomaisia asiakkaita, ja hinnat ovat sen mukaiset. Matthias muistuttaa, että harvalla on varaa käydä edes lasillisella hienoissa hotelleissa.

Hänenkään ystäväpiirissään matkustaminen ei ole yleistä. Työpaikalla puhutaan lomamatkoista vain pintapuolisesti. "Luulen että työkaverini voisivat tuntea olonsa epämukavaksi, jos kertoisin yksityiskohtaisesti matkoistamme. Moni varmasti kauhistelisi, että tuhlaamme rahamme matkusteluun", Matthias naurahtaa.

"Mutta raskas työ vaatii vastapainoksi rentoutumista. Meille paras rentoutumiskeino on matkailu."
 

Mikä tekee lomasta loman?

Matthiasin unelmalomaan kuuluu erilaisia asioita. Euroopassa häntä kiinnostaa arkkitehtuuri, kaikkialla paikalliset käsityöt ja taide. Hän ei perusta perinteisistä matkamuistoista, vaan etsii persoonallisia esineitä. Käsityöihmisenä hän myös tuo matkoilta materiaaleja omiin töihinsä.

"Emme koskaan lähtisi pelkälle rantalomalle. Lomalla pitää olla tekemistä niin lapsille kuin aikuisille. Ostokset, ruoka ja paikalliseen elämäntapaan tutustuminen ovat meille tärkeitä", hän sanoo.

Matkakohteeksi valikoituu yleensä sellainen paikka, jossa ei ole ennen käyty ja joka sopii lapsille.

"Mieheni lukee matkakohteesta etukäteen. Itse saatan katsoa maasta kertovan dokumenttiohjelman, mutta pidän siitäkin, että kohde jää yllätykseksi."

Tärkeintä lomassa on täydellinen irrottautuminen työasioista. "Lasten kanssa työskenteleminen on stressaavaa. Vaikka lomaa olisi vain neljä päivää, lähdemme yleensä pois Lusakasta lataamaan akkuja", hän sanoo.

"Sillä hetkellä, kun koulun ovi sulkeutuu takanani, olen lomalla ja työasiat unohtuvat. Niitä murehditaan sitten taas työpaikalla!"

Julkaistu Kumppani-lehdessä 06-07/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!