Kuppi kapinakahvia, kiitos

Reilu kauppa ei ole Turun maailmankauppayhdistykselle ja saksalaiselle Café Libertadille kyllin reilua. Sen sijaan ne käyvät Meksikon alkuperäiskansojen kanssa solidaarista kahvikauppaa.

Teksti: Vaula Tuomaala

TalousAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-AmerikkaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Turun maailmankauppa Aamutähdestä on voinut ostaa kapinakahvia kohta kolmen vuoden ajan. Kahvi tulee Etelä-Meksikon Chiapasista, missä alueen alkuperäisväestö alkoi tuottaa ruokaa ja tarvikkeita osuuskunnissa 1990-luvun puolivälissä, zapatistien kansallisen vapautusarmeijan kapinan jälkeen.

Zapatistit ovat Meksikon hallituksen vastainen kapinaliike, jolla on Chiapasissa oma yhteisönsä ja hallintonsa. Meksikon hallitus pitää zapatistihallintoa laittomana.

"Zapatistiliikkeen tukeminen on työtä yhteisöjen omaehtoisen järjestäytymisen puolesta", kuvaa Turun Maailmankauppayhdistyksen aktiivi Johan Ehrstedt.

Turun Maailmankauppayhdistys haluaa Chiapasin kahvia myymällä myös pitää Etelä-Meksikon tilannetta esillä. Etelä-Meksikoa ei Suomen tiedotusvälineissä juuri käsitellä.

"Armeijan lisääntyvä sorto ja hallituksen haluttomuus toteuttaa zapatistien kanssa solmittuja sopimuksia on huolestuttavaa. Tilanteesta tiedottaminen on tärkeää, ja kahvin myynti on yksi tiedottamisen tapa. Kahvi on myös osoittautunut hyväksi myyntituotteeksi - sitä käydään usein erikseen kysymässä", Ehrstedt kehuu.

Aluksi Maailmankauppa Aamutähti osti kahvia vain oman myymälän tarpeisiin. Nykyään kahvia tuodaan omakustannehintaan muutamalle suomalaiselle jälleenmyyjälle, ja toimintaa aiotaan laajentaa pienimuotoiseen tukkukauppaan.

Reilua reilumpi hinta

Maailmankauppayhdistys tilaa kahvin Cafe Libertad -osuuskunnalta Saksasta. Cafe Libertadin perustajat olivat mukana tukemassa zapatistien kansannousua paikan päällä Meksikossa vuonna 1996.

"Lähinnä autoimme erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Kahvin välittäminen lähti halusta auttaa zapatisteja myös taloudellisesti. Toiminta laajeni nopeasti, ja päätimme organisoitua osuuskunnaksi. Nyt toimimme anarkistisen kollektiivin tavoin, olemme itse omia pomojamme", kertoo Stephan sähköpostitse Hampurista.

Zapatistikahvilla on sertifioitu luomumerkintä, mutta Reilun kaupan lisenssejä Cafe Libertad ei kahvista maksa. Sen sijaan osuuskunta maksaa Chiapasin alkuperäiskansoihin kuuluville viljelijöille kahvipavuista Reilun kaupan takuuhintaa selvästi paremman hinnan.

"Reilun kaupan hinta on 1,51 dollaria paunalta. Me maksamme 1,90, ja ensi vuonna on tarkoitus nostaa hintaa", Stephan kertoo.

Kaupankäynnin tuloilla Cafe Libertad rahoittaa kahviviljelijöiden kotialueilla erilaisia hankkeita, jotka hyödyntävät kaikkia alueen asukkaita, eivät ainoastaan Cafe Libertadin kauppakumppaneita. Osuuskunta tukee muun muassa kouluja, pienklinikoita ja hammaslääkäriasemia sekä auttaa paikallisia osuuskuntia hankkimaan kahvin jalostamisessa tarvittavia laitteita.

"Ja jos Cafe Libertadin toiminta lakkaa, kertynyt pääoma lahjoitetaan Chiapasiin", Stephan lisää.

Yksittäiset teot eivät riitä

Reilun kaupan sertifioinnin perään Cafe Libertad ei haikaile. Perustelu on selvä: osuuskunta ei halua olla mukana lähtökohdiltaan kapitalistisessa toiminnassa.

Johan Ehrstedt on samoilla linjoilla. Reilun kaupan sijaan Ehrstedt puhuu mieluummin solidaarisesta kaupasta.

"Reilu vertautuu epäreiluun. Solidaarisesta kaupasta puhuminen herättää ajatuksia ja velvoittaa pohtimaan omaa asemaa suhteessa toisiin. Sen yhteydessä on helpompi havaita kauppaan liittyvät valtasuhteet ja tuoda mukaan kapitalismin kritiikki", Ehrstedt sanoo.

Cafe Libertadin toiminnassa pyrkimys solidaariseen kauppaan näkyy paitsi osto- ja myyntihinnoissa, myös muussa toiminnassa.

"Emme sanele hintaa, vaan kysymme zapatisteilta, mikä on heidän mielestään reilu hinta; ja maksamme sen. Myyntihinnat pyrimme pitämään sellaisina, että mahdollisimman monella on varaa ostaa kahvia. Yhteistyökumppaneiden valinnassa meille on tärkeää esimerkiksi se, miten yrityksessä kohdellaan työntekijöitä", Stephan sanoo.

Ehrstedtin mielestä oikeudenmukaisen kaupan edellytyksistä on tärkeää keskustella. Reilua kauppaa ei pitäisi nähdä lopullisena ratkaisuna, vaan prosessina. Reilun kaupan kriteerit ovat vain minimikriteereitä.

"Mielestäni Reilussa kaupassa on pikemminkin kyse epäreiluuden eri asteista", Ehrstedt lataa.

Reilun kaupan järjestelmän sokeana pisteenä Ehrstedt pitää keskittymistä yksittäisiin tuotteisiin. Jos siis esimerkiksi Nestlén Reilun kaupan kahvi kattaa prosentin koko Nestlén kahvimyynnistä Suomessa, 99 prosenttia on edelleen epäreilua kahvia - ja sama yritys myy molempia.

Lisäksi Ehrstedt muistuttaa, että Reilun kaupan säännöt koskevat vain ostoa. Tuottajayhteisöjä säätelevät monet ehdot, mutta yhteisöiltä ostavien yritysten toiminta ei välttämättä kestä päivänvaloa. Saksassa esimerkiksi Lidl myy Reilun kaupan tuotteita, mutta on kuuluisa siitä, että estää ammatillista järjestäytymistä karkein keinoin.

Jos yksittäinen ihminen kuitenkin ha-luaisi toimia kahvin suhteen valistuneesti, millaista toimintaa Ehrstedt kapinakahvittelun lisäksi suosittelisi?

"Reilun kaupan kahvien kohdalla neuvoisin katsomaan, kenen markkinoimaa ja maahantuomaa kahvia ostaa - yrityksissä kun on eroja. Itse en ostaisi pahamaineisten monikansallisten yritysten reiluiksi merkittyjä tuotteita."


Estelle purjehtii kapinakahvia Eurooppaan

Suomalainen reilun kaupan purjelaiva Estelle suunnittelee purjehdusta Etelä-Meksikoon vuonna 2010. Paluumatkalle laivan ruuma on tarkoitus täyttää zapatistikahvilla.

Estelle-aktiivi Jyri Jaakkola kertoo, että kyseessä on Chiapasin ja Oaxacan alkuperäiskansojen demokratiapyrkimyksiä tukeva solidaarisuushanke. Uusi Tuuli ry etsii parhaillaan yhteistyökumppaneita sekä meno- että paluulastin järjestämiseen Suomesta ja Euroopasta. Alustavia neuvotteluita on jo käyty Etelä-Meksikosta kahvia tuovien eurooppalaisten kanssa.

"Suomessa olemme ajatelleet tarjota ennakkotilausmahdollisuutta erilaisille yhteisöille, kuten työpaikka- ja kaveriporukoille sekä yhdistyksille", Jaakkola kertoo.

Zapatistikahvin välittäminen ja ostaminen on Jaakkolan mukaan yksi tapa kritisoida nykyistä globaalikapitalismia.

"Uudenlaisen taloudellisen ja poliittisen järjestyksen luomiseksi tarvitaan monenlaista vastarintaa. Samalla tavalla kuin zapatistit ovat luoneet omaa itsehallinnollista järjestelmäänsä, meidän pitää lähteä luomaan toisenlaista maailmaa organisoitumalla itse ruohonjuuritasolla."

Työ reilun kaupan purjelaivana tunnetun Estellen ympärillä alkoi jo ennen kuin sertifioidut Reilun kaupan tuotteet ilmestyivät markettien hyllyille. Jaakkolan mukaan Estelle on lähellä perinteistä maailmankauppaliikettä, joka pyrkii rakentamaan "kokonaan erilaista talouden piiriä".

Estelle on Uusi Tuuli -yhdistyksen käyttämä laiva, jolla purjehditaan reilumman talousjärjestelmän puolesta.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!