Lyhyet palat

Kenelle Amazonia kuuluu? Kolmipyörällä puhdasta vettä. Peru ja Bolivia pitävät kiinni kokasta. Intia mitätöi viljelijöiden velkoja. Jne. jne.

LyhyetMuuttoliike ja pakolaisuusGlobalisaatioVesi ja jätehuolto

Lesbot vaativat syrjimätöntä Afrikkaa

Mosambik. Afrikan valtioiden on lakattava kohtelemasta homoseksuaalisia ihmisiä kuin rikollisia, vaatii Mosambikin Maputossa kokoontunut Afrikan lesbojen liiton konferenssi. Konferenssi oli koolla tuodakseen julki maanosassa yleisesti esiintyvän syrjinnän ja homofobian.

Homoseksuaalisuus on laitonta 36 Afrikan maassa. Konferenssin osallistujat kertoivat, että joissain maissa hallitus suoranaisesti rahoittaa syrjintää ja vainoa. Pahin esimerkki on Zimbabwen presidentti Robert Mugabe, joka on avoimesti hyökännyt homoseksuaaleja vastaan ja verrannut näitä sikoihin ja koiriin. Senegalissa puolestaan gay-vihkiäisistä julkaistut kuvat aiheuttivat mielenosoituksia.

Liberaalein Afrikan maista on Etelä-Afrikka, jossa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kielletty ja samaa sukupuolta olevien avioliitot laillistettiin 2006. Afrikan lesbojen liiton mukaan syrjintä ei silti ole sieltäkään tyystin hävinnyt.

Kenen Amazonia?

Unna Savolainen

Brasilia. Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva julkaisi vuonna 2007 raportin, jonka mukaan Amazonian sademetsän tuhot on saatu laskuun. Tämän vuoden alussa ympäristöministeriö joutui pyörtämään puheet.

Ympäristöministeri Marina da Silvan mukaan metsätuhojen kiihtymiseen on syynä ruuan, erityisesti soijan hinnan nousu, sillä sademetsää hakataan viljelysmaaksi. Greenpeacen mukaan soijanviljely on suurin yksittäinen syy metsähakkuisiin.

Kiihtyvät tuhot herättävät kysymyksen siitä, kuka niihin saa puuttua. Ulkomailla ei ole paljoakaan vaikutusvaltaa päätettäessä Amazonian sademetsien käytöstä.

"Kenelle Amazonia kuuluu?" kysyy pohjoisamazonialainen käsityökaupan työntekijä Regina.

Brasilialaisten mielestä vastaus on ilmiselvä. Reginankin mukaan Amazonia kuuluu nimenomaan brasilialaisille.

"Te ulkomaalaiset voitte kuvitella mitä haluatte, mutta me päätämme, mitä sille teemme. Hakkaammeko vai jätämmekö pystyyn. Täällä on tarpeeksi kärsitty ulkomaalaisten väliintulosta", Regina toteaa.

Thaimaa vaihtaa pakolaisia sähköön

Thaimaa. Thaimaa on alkanut palauttaa hmongeja takaisin Laosiin. Palautukset ovat osa maiden lähentymissopimusta, jonka perusteella Thaimaa ostaa sähköä Laosista.

Petchabunin alueella sijaitsevassa pakolaisleirissä asuu lähes 8 000 hmong-pakolaista, ja heitä elää myös esimerkiksi Bangkokissa. Palautusuhan alla elävät hmongit pelkäävät joutuvansa Laosissa poliittisen vainon kohteiksi.

Hmongien pakolaisuus on Vietnamin sodan peruja. Tuolloin CIA rekrytoi Laosista hmongeja taistelemaan vietnamilaisia kommunisteja vastaan.

Sodan päätyttyä monet Yhdysvaltain puolella taistelleet pakenivat Thaimaahan.

Thaimaan hallituksen mukaan palautukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta avustusjärjestöt - muun muassa UNHCR ja Lääkärit ilman rajoja - ovat esittäneet vakavia epäilyjä asian suhteen.

Rahapataa arvokkaampi kolmipyörä

Yhdysvallat. Klassisessa Disney -tarinassa Aku Ankka joutui valitsemaan kultarahapadan ja kolmipyörän väliltä. Aku valitsi kolmipyörän, mikä Ankkalinnan moraalin mukaan oli tyhmästi tehty. Nykytiedon valossa Ankan valinta saattoi kuitenkin osua nappiin.

Kaliforniassa nimittäin kehitellään kolmipyöräistä, jota polkemalla tuotetaan energiaa veden suodattamiseen. Aquaduct-nimisessä pyörässä on vesitankki, josta vesi suodatetaan ja kerätään pienempään säiliöön. Yhdellä täytöllä kolmipyörällä voi polkea kahdeksan litraa puhdasta juomavettä.

Aquaductin kehittänyt Ideo osallistui keksinnöllä Googlen järjestämään Innovate or Die -kilpailuun. Valitettavasti idea on vielä sangen keskeneräinen, ja sarjatuotantoon joskus ehkä päästessäänkin Aquaductista epäillään tulevan liian kallis hankinta niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Lähes joka viidenneltä maailman ihmiseltä puuttuu puhdas vesi. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan joka vuosi 1,6 miljoonaa ihmistä kuolee likaisen veden välityksellä tarttuviin tauteihin.

Pahoinpidellyn poliitikon kuvien julkaisu puhuttaa

Nigeria. Ensin nigerialaista naispoliitikkoa Habiba Garbaa pahoinpideltiin, nyt hänen saamistaan vammoista kuvia julkaissutta, Kanossa ilmestyvää Triumph-lehteä syytetään sharia-lain rikkomisesta. Kano on yksi Pohjois-Nigerian kahdestatoista muslimiosavaltiosta.

Garba antoi hallituksen omistaman Triumphin julkaista kuvia käsivartensa ja vartalonsa ruhjeista. Hän sanoo halunneensa näyttää, miltä väkivallan jäljet näyttävät. Kuvien julkaisua moittivat sanovat, että sharia kieltää alastomuuden julkisen esittämisen yksityisyyttä loukkaavana. Hallitus tutkii asiaa.

Habiba Garban pahoinpiteli kanolainen parlamentaarikko Labaran Abdu Madari, joka on pidätetty ja odottaa oikeudenkäyntiä. Ennen hyökkäyksen kohteeksi joutumistaan Garba oli tehnyt rikosilmoituksen poliittisesta kilpailijastaan. Garban mukaan Madarin palkkaamat nuoret miehet olivat häiriköineet hänen vaalitilaisuuksiaan uhkailemalla ja nimittelemällä häntä prostituoiduksi.

Peru ja Bolivia eivät luovu kokasta

Etelä-amerikka. YK:n huumevirasto moittii Perua ja Boliviaa niiden myönteisestä suhtautumisesta koka-pensaiden viljelyyn ja kokan käyttöön ja kehottaa niitä muuttamaan linjaansa.

Maat kuitenkin puolustavat sinnikkäästi politiikkaansa, eivätkä aio muuttaa lainsäädäntöään. Ne vetoavat Andien intiaanien ikimuistoiseen nautintaoikeuteen ja siihen, että alkuperäiskansojen perinteiden kunnioittaminen sisältyy niin kansainväliseen kuin kansalliseenkin lainsäädäntöön.

Andien alueen kansat käyttävät kokanlehtiä poistamaan nälkää ja väsymystä, lääkkeenä ja uskonnollisissa menoissa.

Viljelijöiden velat anteeksi

Intia. Intia mitätöi miljoonien pienviljelijöiden velat, selviää maan tuoreesta budjetista. Uudessa talousarviossaan valtionvarainministeri Palaniappan Chidambaram esittää, että alle kaksi hehtaaria maata omistavien viljelijöiden velat annetaan anteeksi.

Tämän arvioidaan hyödyttävän noin 30 miljoonaa pienviljelijää. Myös noin kymmenen miljoonan muun maanviljelijän veloista annetaan osa anteeksi. Valtionvarainministerin mukaan velkojen mitätöinnit toteutetaan viimeistään kesäkuuhun mennessä.

Kaksi kolmesta intialaisesta saa elantonsa maataloudesta. Vaikka maan taloudella muuten pyyhkiikin hyvin, maatalous on jäänyt jälkeen. Kansantalouden arvioidaan kasvavan noin 9 prosenttia tänä vuonna, maataloussektorin vain 2,6 prosenttia.

Velat ovat ajaneet monet intialaisviljelijät ahdinkoon. Virallisten arvioiden mukaan heistä vähintään 10 000 tekee vuosittain itsemurhan. Mumbailaisen Indira Gandhi Institute of Development Researchin tutkimuksen mukaan noin 87 prosenttia itsemurhan tekevistä maanviljelijöistä on velkaantunut.

Kahvilta maistuvaa turvaseksiä

Etiopia. Etiopiassa ihmisiä houkutellaan turvaseksiin kahvinmakuisilla kondomeilla. Eikä minkä tahansa kahvin, vaan vahvan etiopialaisen, reilusti kermalla ja sokerilla ryyditetyn macchiaton maulla.

Kolmen kondomin paketilla hintaa on yksi birr eli noin puolet siitä, mitä maksaa kuppi macchiatoa Addis Abeban kahviloissa. Ne maksavat myös reilusti vähemmän kuin tavalliset kondomit.

Etiopialaisten kahvikondomi ei ole ainoa kansallinen spesialiteetti. Suomalaisten suosikkikumit maistuvat banaanille tai mansikalle, kiinalaiset ovat mieltyneet maissintähkän makuun ja Indonesiassa puolestaan pidetään iljettävänhajuisen, mutta herkullisen durian-hedelmän aromista.

Tyhmä kysymys: Miks' ei ole kultaa kalliimpaa?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Miksi taloudellisesti epävarmoina aikoina rahoja sijoitetaan kultaan eikä vaikkapa timantteihin?

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta vastaa:

"Kullalla on paljon laajemmat markkinat. Sitä voi ostaa ja myydä paljon sujuvammin kuin timantteja. Timanttikauppiaita on harvemmassa, mutta kultakauppoja löytyy joka kaupungista. Rahassa haetaan aina käytännöllisyyttä. Mitä useammassa paikassa sitä voi vaihtaa, sen käytännöllisempää. Myös muita raaka-aineita kuten öljyä käytetään sijoituskohteina.

Lisäksi vaikuttaa historia. Kulta oli aiemmin rahan vakuutena ja on totuttu muistamaan, että kulta säilyttää aina arvonsa.

Kun rahan arvo oli sidottu kultakantaan, se oli käytännössä lupaus, että jokaisesta setelistä sai vaadittaessa tietyn määrän kultaa. Rahajärjestelmän ankkurina oli holveissa harkkokaupalla kultaa. Suomessa alettiin irtautua kultakannasta 1930-luvun laman yhteydessä. Kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä siitä luovuttiin 1970-luvulla.

Nyt valuutat kelluvat eikä niiden arvo ole enää sidottu kultaan. Siksi on erityisen tärkeää, että keskuspankit ovat itsenäisiä. Kun keskuspankit eivät ole sidoksissa hallituksiin, niiden on helpompi vastustaa inflaatiota ja pitää rahan arvo vakaana. Itsenäisten keskuspankkien ei tarvitse kuunnella niitä houkutuksia, joita poliitikoilla on vaikkapa rahan määrän lisäämiseksi tai euron arvon tiputtamiseksi poliittisista syistä.

Se, että kulta on niin hyvin säilyttänyt asemansa, on mielestäni taloushistoriaa ajatellen vähän mystillistä. Toisaalta talousihmiset tapaavat vitsailla, että parempi kuollut kulta kuin elävä poliitikko."

Kuukauden kamppis: Syö neliömetri puhtaaksi

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Maamiinat ovat sitkeitä. Konfliktin jäljiltä niiden raivaaminen on hidasta - ja kallista. Brittiläinen No More Landmines -järjestö tarjoaa näppärän tavan osallistua maamiinojen vastaiseen työhön. Järjestö on laskenut, että yhden neliömetrin raivaaminen maksaa viisi puntaa eli vajaa kuusi ja puoli euroa. Ja sen viisi puntaa voi hankkia vaikkapa illallisilla.

Järjestö on ideoinut synkän asian tiimoille kepeän tavan hankkia varoja: kutsu ystäväsi syömään, ja pyydä että kukka- ja viinituliaisten sijaan jokainen lahjoittaa viisi puntaa miinanraivaukseen. Ruokalistan voi teemoittaa sen maan mukaan, jonne lahjoitusvarat halutaan suunnata.

No More Landmines -järjestö on osa kansainvälistä Adopt-a-minefield -kampanjaa (Adoptoi miinakenttä), jonka aloitti vuonna 1999 Yhdysvaltain YK-liitto. Varainhankintaan keskittyvän järjestön verkkosivut eivät kerro, montako neliömetriä maata on saatu syömällä raivattua.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!