Lyhyet palat

Kännykät valtaavat Afrikkaa. Lääkekasvit saattavat auttaa malariaan. Rikkaat meksikolaiset kiroilevat enemmän kuin köyhät. Yms.

Teksti: Juha Rudanko

LyhyetIhmisoikeudetKehitysyhteistyöKulttuuriMusiikkiTalousTeknologiaYmpäristöIlmastonmuutos

Shakira metsästää uusia rytmejä

Kolumbia. Suosikkilaulaja Shakira on saanut mainetta ja kunniaa paitsi musiikkiurastaan myös paneutumisestaan synnyinmaansa lasten ongelmiin. Shakiran Piez Descalzos -hyväntekeväisyysjärjestö tekee työtä Kolumbian sisällissotaa panneiden perheiden lasten parissa. Shakira on myös Unicefin hyväntahdon lähettiläs.

Hyvää tekevän tähden viimeaikaiset hankkeet ovat aiheuttaa kolumbialaisissa ristiriitaisia tunteita. Kolumbialaiset tiedotusvälineet kertovat, että Shakiran tuotantoyhtiö on tehnyt löytöretken kolumbialaisen kansanmusiikin alkulähteille. Ryhmä vieraili syrjäseuduilla eri puolilla maata. Saaliikseen se sai satoja kulttuurisia näytteitä, jotka tulevat "rikastuttamaan laulaja-lauluntekijän musiikkia".

Kolumbiassa on yhtäältä iloittu kansanmusiikin leviämisestä maailmalle, toisaalta kritisoitu sen ryöstöviljelyä ja kiistelty tekijänoikeuksista. Monet kolumbialaiset ovat pahoillaan siitä, että megatähti rahastaa köyhien kansanmuusikoiden omaisuudella.

Miamilaistuneen artistin tuotantoryhmä tapasi matkallaan lukuisia kolumbialaisen kansanmusiikin suuria ja pienempiä nimiä. Ryhmä taltioi ääni- ja videonauhalle arvokkaita näytteitä muun muassa currulaosta, porrosta, salsasta, gaita-musiikista, vallenatosta, afroamerikkalaisesta bullerenguesta, chirimíasta ja marimbasta. Vaikutteita rytmeistä kuullaan tulevaisuudessa Shakiran musiikissa entistä enemmän, modernisoituina versioina, tiedotteissa kerrotaan.

Rytmien metsästyksen lomassa tuotantoryhmä vieraili myös Pies Descalzos -hyväntekeväisyysjärjestössä. AV.

Joka kolmannella afrikkalaisella on kännykkä

Afrikka. Kännykkäliittymien lukumäärä lisääntyi Afrikassa 550 prosentilla vuosien 2003 ja 2008 välillä. Kasvuvauhti on maailman nopein. Noin 350 miljoonalla afrikkalaisella on nyt matkapuhelin, todetaan YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadin tuoreessa tutkimuksessa.

Kännykkäliittymien yleisyys vaihtelee maittain. Etelä-Afrikassa ja Gabonissa melkein jokaisella on kännykkä. Ainoastaan Burundissa, Djiboutissa, Eritreassa, Etiopiassa ja Somaliassa alle kymmenyksellä väestöstä on matkapuhelin.

Halvemmat mallit ovat tuoneet matkapuhelimet köyhienkin saataville. Monilla uusilla kännykänomistajilla ei ole koskaan ollut perinteistä puhelinta. Silti Unctad arvioi, että matkapuhelinten saatavuuden lisääminen maaseudulla saattaa vaatia hallitusten tukea.

Monet maanviljelijät tarkistavat markkinahintoja matkapuhelintensa avulla. Ihmiset, joilla ei ole pankkitiliä, voivat siirtää rahaa tekstiviestien välityksellä.

Kahdella kolmasosalla afrikkalaisista ei edelleenkään ole matkapuhelinta. Mantereen suurin matkapuhelinoperaattori MTN kuitenkin arvioi, että vuoteen 2012 mennessä 80 prosentilla väestöstä on kännykkäliittymä maissa, joissa operaattori toimii. JR.

Islanti leikkaa kolmanneksen kehitysavustaan

Islanti. Finanssikriisin kurittama Islanti vähentää kehitysyhteistyöhön suuntaamaansa rahamäärää kolmanneksella. Kehitysavun osuus Islannin budjetista jää 0,24 prosenttiin, suunnitellun 0,35 prosentin sijaan.

"Apubudjetin leikkaus vaikuttaa kaikkiin avun osa-alueisiin. Joudumme priorisoimaan ja olemaan valikoivia", kehitysavun päällikkö Hermann Ingólfsson Islannin ulkoministeriöstä totesi Development Today -lehdelle.

Viranomaisten mukaan leikkaukset merkitsevät suuria vähennyksiä muun muassa Islannin tukeen YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle ja YK:n väestörahastolle Unfpalle.

Muut Pohjoismaat sen sijaan saavat kehuja kehitysavustaan. Center for Global Development -tutkimuslaitoksen tuoreen arvion mukaan Ruotsi on maailman ykkönen kehitysavussa. Ruotsia ylistetään avun laadusta ja määrästä, suuren siirtolaismäärän ottamisesta ja kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Tanska on listalla kolmas ja Norja neljäs. Suomi on kymmenes.

Tutkimuslaitoksen vuosittainen arvio kehitysavun antajista julkaistiin lokakuun lopussa. JR.

Uganda uhkaa homoja kuolemalla

Uganda. Homoseksuaalit uhkaavat muuttua henkipatoiksi Ugandassa, jos maan parlamentin käsittelyyn lokakuussa tullut laki hyväksytään.

Laki laillistaisi ugandalaisten homojen ja lesbojen sekä näiden "tukijoiden" vainon. Samalla kumoutuisivat Ugandan aiemmin allekirjoittamat kansainväliset sopimukset seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Lakiesityksen rankin kohta puhuu "raskauttavasta homoudesta", josta rangaistaan kuolemalla.

"Laki pakottaisi ugandalaiset vakoilemaan toisiaan, koska rangaistus voi tulla siitäkin, ettei kerro homoepälyistään poliisille", eläkkeellä oleva ugandalainen anglikaanipiispa Christopher Senyonjo kertoo.

Hänen ja muiden lakia vastustavien ugandalaisten kirkonmiesten mukaan esityksen pontimena toimi maaliskuussa pidetty seminaari, jonka puhujina oli homokammoisiksi tunnettuja yhdysvaltalaisia fundamentalisti-kristittyjä.

Nämä pelottelivat ugandalaisia päättäjiä perhearvojen tuhoutumisella ja lapsenteon loppumisella, jos homous sallittaisiin.

IPS – Christi van der Westhuizen

WFP pienentää pakolaisten annoksia Nepalissa

Nepal. Maailman elintarvikeohjelma WFP on leikannut huomattavasti ruoka-apua, jota se antaa Nepalissa asuville bhutanilaispakolaisille.

"Olemme huolestuneita lapsista. He kärsivät jo nyt riittämättömästä ruokavaliosta, ja tämä ainoastaan pahentaa tilannetta", Etelä-Nepalissa sijaitsevalla pakolaisleirillä asuva Yam Gurung sanoi uutistoimisto Irinille.

Gurungin mukaan pakolaisille annettavat kuukausittaiset riisiannokset on puolitettu.

WFP:n mukaan leikkaukset johtuvat rahapulasta. Jotkut pakolaiset sen sijaan epäilevät, että leikkausten takana on pyrkimys painostaa pakolaisia lähtemään Nepalista, kertoo pakolaisleirillä asuva Jiten Subba. Monet pakolaisista eivät halua muuttaa kolmansiin maihin.

Bhutan karkotti nykyiset pakolaiset 1990-luvun alussa. Pakolaiset ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta, sillä he eivät saa työskennellä Nepalissa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 20 000 pakolaista on lähtenyt leireiltä kolmansiin maihin. Monet jäljellä olevista pakolaisista haluavat muuttaa ulkomaille, mutta osa haluaa palata Bhutaniin. Bhutan on kieltäytynyt ottamasta pakolaisia takaisin. JR.

Lääkekasveista apua malariaan?

Afrikka. Perinteiset afrikkalaiset luontaislääkkeet saattavat auttaa malarian hoidossa, tutkijat sanovat.

Intialaisen tutkijan B.N. Prakashin mukaan Afrikan maat voisivat ottaa mallia Intiasta, missä malariapotilaita on hoidettu menestyksekkäästi perinteisillä lääkekasveilla.

Länsimaissa kehitetyt malarialääkkeet ovat liian kalliita monille malariasta kärsiville afrikkalaisille.

Intiassa tehdyt tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet malariakuolemien vähentyvän jopa kymmenkertaisesti yhteisöissä, joissa on käytetty perinteisiä lääkekasveja.

Jotkut tutkijat toivovat, että Afrikassa pyrittäisiin lisäämään nuorten tietoisuutta perinteisistä lääkekasveista. Aiempaa vähäisempi tietämys kasveista on yksi suurimmista esteistä niiden käytölle.

Läheskään kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita lääkekasvien tehosta malariaa vastaan. Malilaisen malariatutkimuskeskuksen tutkijat Doumbo Ogobara ja Mahamadou Sissoko vaativat, että asiassa edetään varovasti ennen kuin kasvien tehoa ja turvallisuutta on tutkittu kunnolla.

Tutkijat puhuivat kansainvälisessä malariakonferenssissa Kenian Nairobissa marraskuun alussa. JR.

Miljoona kamelia liikaa Australialle

Australia. Maailman suurin määrä villiintyneitä kameleita ei löydy Pohjois-Afrikasta vaan Australiasta. Jos niiden populaatiota ei vähennetä, ne voivat tuhota pysyvästi Australian autiomaan ekosysteemin.

1800-luvun puolivälissä Australiaan tuotiin 12 000 dromedaaria kantojuhdiksi. Niitä tarvittiin tutkimusretkillä erämaahan. Auton keksimisen myötä dromedaarit jätettiin omilleen. Mutta ne selvisivät erittäin hyvin.

Nyt kameleita on jo miljoona, kertoo Jan Ferguson Desert Knowledge Research Centrestä National Geographicin haastattelussa. Ne aiheuttavat infrastruktuurituhoja arviolta 13 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä vuosittain.

Lisäksi kamelien määrä tuplaantuu yhdeksän vuoden välein, kerrotaan Associated Pressin uutisessa.

Kamelit syövät kasvit, likaavat vesipisteet ja kaatavat aidat. Karja kilpailee niiden kanssa laidunalueista. Vedenhakumatkoillaan ne repivät hajalle vessoja ja vesiputkia ja pelottavat samalla asukkaita.

Australian hallitus valmistelee ohjelmaa kamelikannan hillitsemiseksi. Tähän asti kameleita on ammuttu maasta ja helikoptereista käsin, 25 000 eläintä vuosittain. Nyt tavoitteena on pienentää kantaa jopa kahdella kolmanneksella. Hallituksen suunnitelmiin kuuluvat muun muassa kameliburgerit.

Massatappo-ohjelman vastustajat ovat tarjonneet vaihtoehdoksi ehkäisypillereitä. Kameli saattaa kuitenkin elää 30 vuotta, jonka aikana ympäristötuhot jatkuvat. HM.

Intialaiskalastajat viruvat Pakistanin vankiloissa

Pakistan. Pakistanin viranomaiset vapauttivat marraskuun alussa kahdeksan intialaista kalastajaa, jotka olivat eksyneet Pakistanin aluevesille. Viranomaisten mukaan pidätetyt vapautettiin, koska he olivat iäkkäitä.

Pakistan kuitenkin pitää satoja intialaisia kalastajia vangittuna, vaikka he ovat jo sovittaneet tuomionsa.

Kalastajat on aikoinaan tuomittu, koska he ovat kalastaneet Pakistanin aluevesillä. Vankilatuomiot vaihtelevat vuodesta kahteen, pakistanilaisen kalastajajärjestön edustaja Mohammad Ali Shah kertoo. Hänen mukaansa vankeja päästetään harvoin vapaaksi tuomioiden päättymisen jälkeen.

Kalastajien veneet takavarikoidaan ja myydään. Shah arvioi, että Karachin kaupungissa Etelä-Pakistanissa on yli 250 takavarikoitua intialaista venettä. Vaikka kalastajat vapautettaisiin vankilasta, he joutuisivat palaamaan Intiaan maitse.

Maat alkoivat 1980-luvun lopulla vaihtaa keskenään vangittuja kalastajia. Intian ja Pakistanin välien viilentyessä maat ovat viime vuosina kuitenkin lopettaneet tämän.

"En tiedä, milloin he vapauttavat minut", 17-vuotias Chetan Sanji sanoi uutistoimisto IPS:lle. Sanji on vankilassa Karachissa. JR.

Koralliriutat kullanarvoisia

Maailma. Koralliriuttojen arvo maailmantaloudelle on lähes 200 miljardia dollaria, tutkijat sanovat. Arvion esitti YK:n ympäristöohjelman Unepin taloustieteilijä Pavan Sukhdev Etelä-Afrikassa järjestetyssä konferenssissa.

Korallit ovat arvokkaita, koska ne tuottavat ruokaa ja raaka-aineita ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Unepin tietojen mukaan neljäsosa kehitysmaiden kalasaaliista pyydystetään koralliriutoilta. Riutat myös rajoittavat äärimmäisiä sääilmiöitä ja lisäävät turismia, mikä huomioitiin arviossa.

Arviossa oli mukana 80 koralliriuttaa. Tärkeimpien riuttojen arvo on jopa 1,2 miljoonaa dollaria hehtaarilta.

Merien lämpeneminen ja niiden happopitoisuuden lisääntyminen tuhoaa koralliriuttoja ympäri maailmaa. Myös liikakalastus uhkaa koralliriuttoja.

Niinikään Sukhdev arvioi luonnonsuojeluun sijoitettujen varojen tuottoa. Koralliriuttojen suojeluun suunnatut rahat tuottavat hänen mukaansa seitsemän prosenttia "voittoa" vuodessa.

"Sijoitukset suojeltuihin alueisiin tuottavat poikkeuksellisen hyvin", Sukhdev totesi. JR.

Meksikolainen kiroilee 20 kertaa päivässä

Meksiko. Keskimääräinen meksikolainen kiroilee 20 kertaa päivässä, selviää lokakuun puolessavälissä julkaistusta kyselytutkimuksesta. Yhteensä meksikolaiset siis päästävät ilmoille jopa 500 miljardia kirosanaa vuosittain.

"Alle 30-vuotiaat kokevat voimasanojen käytön luonnollisemmaksi ja käyttävät niitä sekä ystäviensä että vanhempiensa ja työnantajiensa seurassa", tutkimuksessa todettiin.

Kiroilu on erityisen yleistä Meksikon pohjois- ja keskiosissa. Miehet kiroilevat enemmän kuin naiset – ja rikkaat enemmän kuin köyhät. Kirosanojen käyttö on perinnöllistä; ne joiden vanhemmat kiroilivat, kiroilevat itse enemmän. Vain joka kymmenes vastanneista väitti, ettei kiroile lainkaan.

Meksikolainen sosiologi Raúl Trejo Delarbre arvioi, että kiroilun avulla voi ilmaista tunteita, joihin muut sanat eivät riitä. Kiroilulla voi esimerkiksi ilmaista turhautumista.

Tutkimuksen laatinut meksikolainen yritys Consulta Mitofsky haastatteli tuhatta yli 18-vuotiasta meksikolaista. JR.

Ei vessaa, ei vaimoa

Intia. Pohjois-Intian Haryanan osavaltiossa sulhasehdokkaille on alettu asettaa uusi ehto: tämän pitää tarjota morsiamelleen vessa.

Intian maaseudulla vessat ovat usein joko yhteiskäymälöitä tai niitä ei ole. Jälkimmäisessä tapauksessa tarpeet tehdään luonnossa, mikä herättää nolostusta. Haryanassa onkin "Ei vessaa, ei morsianta" -kampanjan avulla rakennettu jo noin 1,4 miljoonaa sisävessaa – osa hallituksen tuella.

"En päästä tytärtäni lähellekään poikaa, jolla ei ole vessaa", tokaisi Usha Pagdi lokakuussa Washington Post -lehdelle. "Isäni ei sallinut minun edes käydä koulua. Nyt nuorilla naisilla on valtaa. Miehet eivät voi estää meitä."

Intiassa noin puolet väestöstä – yli 600 miljoonaa ihmistä – elää ilman kunnollisia vessoja. Intian maaseudun kehityksestä vastaavan ministeriön mukaan Intian pitäisi rakentaa yli satatuhatta vessaa päivittäin saavuttaakseen tavoitteensa sanitaation parantamiseksi vuoteen 2012 mennessä. JS.

Pakistanin muotiväki uhmaa Talebania

Pakistan. Yli kolmekymmentä paikallista suunnittelijaa esitteli uusimpia luomuksiaan Pakistanin muotiviikolla Karachissa marraskuun alussa. Tapahtuma järjestettiin kolme viikkoa suunniteltua myöhemmin turvallisuusuhkien vuoksi.

Pakistan on muslimimaa, jossa naiset pukeutuvat pääasiassa konservatiivisesti. Muotiviikkojen lavoilla mallit kuitenkin näyttivät myös paljasta pintaa. Yhdessä asussa naismallien kasvot oli peitetty, mutta heidän olkapäänsä olivat paljaana.

"Tämä on uhmaa, puhdasta uhmaa. Tapahtuman tarkoitus on sanoa heille, etteivät he voi uhata elämäntapaamme", suunnittelija Rizwan Beyg sanoi. Hän viittasi Pakistanin hallitusta vastaan taisteleviin Taleban-kapinallisiin.

"Pakistanissa on niin paljon muutakin kuin Al-Qaidaa."

Järjestäjien tarkoitus oli tuoda tapahtumaan myös ulkomaalaisia suunnittelijoita ja malleja, mutta suunnitelmat peruuntuivat turvallisuustilanteen vuoksi. Terrori-iskut ovat tappaneet yli 300 ihmistä Pakistanissa viime kuukausina.

"Olemme lopen kyllästyneitä imagoomme ulkomailla. Jos hallituksella ei ole visiota, jonkun on tehtävä aloite ja yrittettävä muuttaa sitä", suunnittelija Deepak Perwani sanoi. JR.


Tyhmä kysymys: Miten metsäkato aiheuttaa päästöjä?

Palstalla kysytään kysymyksiä, joita ei muualla kehtaisi esittää.

Metsäkadon kerrotaan aiheuttavan viidenneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. On selvää, että metsäpalot aiheuttavat päästöjä. Mutta syntyykö niitä myös metsänhakkuista?

Helsingin yliopiston metsien ja ilmakehän vaikutusten professori Eero Nikinmaa vastaa:

"Metsäkadon päästöillä tarkoitetaan pääasiassa sitä ilmakehään vapautuvaa hiiltä, joka muuten olisi sitoutunut puustoon, mutta maankäytön muutoksen seurauksena vapautuu ilmakehään, koska jäljelle jäävä kasvillisuus ei varastoi yhtä paljon hiiltä."

Vastaavasti metsittämisen yhteydessä tapahtuu päinvastainen ilmiö, Nikinmaa kertoo.

"Kun biomassa hajoaa lahoamalla, mätänemällä tai polttamalla, sitoutunut hiili vapautuu hiilidioksidina ilmakehään", lisää maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm. "Tämä ei tapahdu suoraan metsänhakkuiden yhteydessä vaan tilanteesta riippuen hyvinkin pitkän ajan kuluessa." JS.


Kuukauden kamppis: Yksi kielto historiaan

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Joskus pitkään jatkuneet kampanjat tuottavat tulosta. Lokakuun lopulla Barack Obama ilmoitti, että Yhdysvallat kumoaa maassa 22 vuotta voimassa olleen hiv-positiivisten maahantulokiellon. Aidsjärjestöt ympäri maailmaa kiittelivät päätöstä.

Yhdysvallat on ollut ainoa länsimaa, joka on kieltänyt hiv-positiivisilta maahantulon kokonaan. Samoin on toiminut maailmassa vain 13 muuta maata. Seura ei ole ollut itseään vapaan maailmaan johtajaksi tituleeraavalle valtiolle kovin mairittelevaa. Muita täyskiellon maita ovat muun muassa Kiina, Jemen ja Brunei.

Aidsjärjestöt ovat kritisoineet täyskieltoa pitkään. Niiden mukaan kielto on ollut omiaan lisäämään hiv-positiivisuuteen liittyvää stigmaa ja häpeää. Maahantulokieltoa on pidetty myös harvinaisen tehottomana keinona vähentää hiv-tartuntojen määrää. Yli miljoonalla yhdysvaltalaisella on hiv-tartunta.

Vaikka lista maahantulon täysin kieltävistä valtioista lyheni, yli 60 maata rajoittaa yhä hiv-positiivisten ulkomaalaisten asemaa. Tavallisimmin rajoitukset koskevat niitä ulkomaalaisia, jotka haluavat oleskella maassa pidempään esimerkiksi työ- tai perhesyiden takia. Hiv-tartunta on monessa maassa yhä syy evätä työ- tai oleskelulupa. PL.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2009.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!