Typen kierto on yhä mysteeri

Ihmisen vaikutus hiilidioksidin kiertoon on vain hipaisu verrattuna siihen, miten paljon ihminen vahingoittaa toista suurta biogeokemiallista kiertoa, typpeä.

Teksti: Heta Muurinen

PitkätRuokaYmpäristöSaaste

”Emme tiedä planeettamme massaa, emme tiedä, kulutammeko sitä jo yli sen sietokyvyn ja samaan aikaan tiedämme niin valtavasti geeneistä!” huudahtaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta.

Tutkittavaa riittäisi. Smil ottaa esimerkiksi typen kierron. Ihmisen vaikutus hiilidioksidin kiertoon on vain hipaisu verrattuna siihen, miten paljon ihminen vahingoittaa toista suurta biogeokemiallista kiertoa, typpeä.

Typpeä ajetaan valtavia määriä pelloille lannoitteina.

”Ugandalaiset kertovat mielellään, että heillä on hedelmällisempi maaperä kuin missään muualla maailmassa. Se ei kuitenkaan ole totta, vaan asia on päinvastoin. Massiiviset lannoitteet ovat tuhonneet maaperän”, kertoo World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge.

Pahin typenvuotaja ei kuitenkaan ole eurooppalainen vehnä, kuten voisi luulla, vaan japanilainen tee. Shizuokan teen kasvatuksessa menetetään 80 prosenttia typestä runsaan vuotuisen sateen vuoksi.

Lue lisää aiheesta:

Miten ruokitaan maailma?

Luomu ratkaisee ongelmia yksilöstä käsin

EU:n maatalouspolitiikan lyhyt oppimäärä


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Heta Muurinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.